Lauantaina 25. helmikuuta järjestimme yhdessä Rauhanliiton, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean kanssa Rauha Ukrainaan -mielenosoituksen, joka keräsi pääkaupungin kaduille noin tuhat osallistujaa marssimaan rauhan puolesta. Ennen kello yhtä jaettiin Kansalaistorilla jo nopeimmille kylttejä, rauhanpinssejä sekä pieniä lahjapusseja täynnä auringonkukan - Ukrainan kansalliskukan - siemeniä, joiden mukana tulleet kortit vaativat Suomea ja muuta maailmaa etsimään aktiivisemmin keinoja sodan lopettamiseksi.
22. syyskuuta Goranboyn oikeus tuomitsi yhdeksän kuukauden vankeuteen 22-vuotiaan Jehovan todistaja Seymur Mammadovin, joka kieltäytyi asepalveluksesta vakaumukseensa vedoten. 25. heinäkuuta aseistakieltäytyjä Royal Karimov joutui puolestaan vangituksi vain kaksi päivää 18-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. Karimov vietiin väkisin sotilasyksikköön Gancaan, jossa hän on edelleen.
HALLINTO SIVUUTTAA VAATIMUKSET ASEETTOMILLE VAIHTOEHDOILLE
Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi Venäjän hyökkäyksen jälkeen räjähdysmäisesti. Miten shokkidoktriinin käsite auttaa meitä ymmärtämään muutosta, ja minkälaiseen valoon tämä analyysi asettaa antimilitaristisen rauhanliikkeen?
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, ja toukokuussa Suomi ja Ruotsi hakivat Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Helsingin Sanomien kyselyiden mukaan Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi noin 28 prosentista 73 prosenttiin vuoden 2022 tammikuun ja toukokuun välissä.
Antimilitaristin haastattelussa ydinaseriisuntaa edistävän ICAN Finlandin toinen Suomen koordinaattori ja Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön (IPPNW) kansainvälisen neuvoston jäsen Kati Juva puhuu ydinaseriisunnan puolesta kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Juva laskisi merkittävästi ydinaseiden hälytysvalmiutta vähentääksemme vahingossa syttyvän ydinsodan riskiä.
Jemenissä on käynnissä maailman tällä hetkellä vakavin humanitaarinen kriisi. Jemeniläisten armeijoiden ja kapinallisryhmien ohella maan sisällissotaan ovat sekaantuneet useat ulkomaat, ennen kaikkea alueelliset suurvallat Saudi-Arabia ja Iran, mutta myös esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Asekaupan kautta Suomikin on osallistunut konfliktin ruokkimiseen.
Suomen hallituksen päätöksellä ja kaikkien eduskuntapuoluei- den siunauksella osa Suomen itärajasta aiotaan sulkea aidalla, jolla ei edes teeskennellä olevan sotilaallista merkitystä. Miksi se siis rakennetaan?
Helsingin rauhantoimintaryhmä haluaa yhdistää rauhantoimijoita yli rajojen. Antimilitaristi sai haastateltavakseen Visa Rantasen, joka on Helsingin rauhantoimintaryhmän edustaja ja yksi ryhmän perustajajäsenistä. Haastattelussaan hän kertoo, miksi konsensusperiaatteella toimiva ja vapaamuotoinen ryhmä perustettiin, ja mitkä ovat sen keskeisimmät tavoitteet tällä hetkellä.
Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu käydään jokaisen YK:n jäsenvaltion osalta neljän ja puolen vuoden välein YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa Genevessä. Tarkastelun aikana toiset YK:n jäsenvaltiot voivat antaa käsittelyn kohteena olevalle jäsenmaalle suosituksia ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä esittää kysymyksiä kyseisen maan ihmisoikeustilanteesta. Kyseessä on valtioiden välinen vertaistarkastelumekanismi, eikä sitä voi verrata YK:n sopimusvalvontaelinten tekemään valvontaan.
Tampere sotaa vastaan (Тампере против войны) on keväällä 2022 perustettu toimintaryhmä, joka yhdistää Ukrainan sotaa vastustavia venäjänkielisiä. Ryhmän tukee Venäjän ja Valko-Venäjän demokraattisen opposition toimintaa lahjoituksilla ja vapaan tiedonvälityksen avulla sekä auttaa ukrainalaisia
pakolaisia Tampereella ja muualla Suomessa.
Venäjän armeijaa ja sen liikekannallepanoa nakerretaan nyt lännestä käsin. Kyseessä ei kuitenkaan ole Naton kyberoperaatio eikä CIA:n salajuoni, vaan antimilitaristien vastaisku. Kivenä Kremlin kengässä kivistävässä kansainvälisessä projektissa Aseistakieltäytyjäliitto toimii työnantajana juristi Alexander Belikille, koordinoi Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen toimintaa Tallinnasta käsin.