Useat mediat uutisoivat lokakuun lopulla, että toimikautensa päättänyt asevelvollisuuden kehittämistä selvittävä parlamentaarinen komitea on ehdottamassa ainakin naisten määräämistä rangaistuksen uhalla pakollisiin kutsuntoihin. Aseistakieltäytyjäliitto pitää tätä kosmeettisena uudistuksena, joka edistää tasa-arvoa vain näennäisesti. Tosiasiassa pakottaminen palvelukseen sukupuolen perusteella ja vankeuteen vakaumuksen vuoksi jatkuu entiseen tapaan.
Terveisiä kansainvälisestä aseistakieltäytyjien verkostoitumistapaamisesta
Aseistakieltäytyjäliitto osallistui Teemu Mölsän edustamana WRI:n kansainväliseen aseistakieltäytyjien verkostoitumistapaamiseen, joka järjestettiin etäyhteyksin lokakuussa 2021. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa aseistakieltäytyjien tilannetta eri puolilla maailmaa ja pohtia tulevaisuuden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Ei rauhaa ilman vettä, ilmaa ja maata
Naiset Rauhan Puolesta -liikkeessä vaikuttava Ulla Klötzer laajentaisi rauhan käsitettä ja tekisi Suomen tunnetuksi rauhan ja kestävän kehityksen kantajana. Antimilitaristi kysyi rauhankasvattajana toimivalta Klötzeriltä, mistä hän saa voimaa työhönsä, ja mikä saa pienet lapset ihailemaan tankkeja.
AKL:n tiedote 26.11.2021.
Asevelvollisuuden kehittämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietintö julkaistiin perjantaina 26.11. Komitea ehdottaa Suomen asevelvollisuusjärjestelmään muutamia uudistuksia, kuten pakollisia kutsuntoja koko ikäluokalle, palveluksen suorittavien määrän kasvattamista, siviilipalveluksen kytkemistä nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustustietämyksen opetuksen lisäämistä koulutusjärjestelmässä.
Antimilitarismin ydin
Tutustuin tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän War Resisters’ Internationalin ja Suomen Antimilitaristisen liiton vaiheisiin maailmansotien välillä. Aikakauden antimilitaristit eivät tyytyneet yksistään kieltäytymään ehdottomasti sotimisesta, vaan he korostivat aktiivista toimintaa sotien syiden poistamiseksi.
Antimilitaristi kysyi Mikä meitä vaivaa -podcastin Veikka Lahtiselta ja Pontus Purokurulta, mikä asevelvollisuutta vaivaa. Samalla selvisi muun muassa, kenen valtaa aseilla puolustetaan, sekä miten yhteiskunnan instituutioita muutetaan.
Aluksi teistä: Mikä motivoi teitä aloittamaan Mikä meitä vaivaa -podcastin? Miksi sitä kannattaa kuunnella?
Maavoimat tiedotti 18.10. suunnitelmista ottaa mahdollisesti jo ensi vuoden alusta asevelvollisille käyttöön uusi palveluskelpoisuusluokka B2, jossa asepalveluksessa olisi mahdollista pärjätä vähäisemmillä fyysisillä vaatimuksilla. Uusi palveluskelpoisuusluokka tulisi käyttöön nykyisen kevennettyä palvelusta merkitsevän B-kelpoisuusluokan rinnalle. Maavoimien mukaan tavoitteena on, että uuden palveluskelpoisuusluokan myötä entistä useampi suorittaa varusmiespalveluksen taistelu- tai tukitehtävissä.
Anna Politkovskajan Toinen Tshetshenian sota on yksi hirveimmistä kirjoista, minkä olen koskaan lukenut. Silti se on äärimmäisen tärkeä, varsinkin jos haluaa tietää totuuden tuosta äärimmäisen kyynisestä sodasta ei-niinkään-kaukaisessa Tshetsheniassa, joka on lopulta suurinpiirtein yhtä kaukana Helsingistä kuin Etelä-Ranskan Marseille.
Kansallisvaltion ja kollektiivisen turvallisuuden epäonnistuminen Ukrainassa osoittavat tarpeen uudelle rauhansuunnitelmalle
(Transkriptio esitelmästä Kansainvälisen Rauhantoimiston webinaarissa 5.5.2021)
Antimilitaristi julkaisee uudelleen Juha Keltin (1952-2021) henkilökuvan vuodelta 2008. Artikkeli on julkaistu Sivari&Totaali -lehdessä 2/2008.
Juha Keltti on puolustanut satoja sivareita ja totaalikieltäytyjiä.
Moni tuntee Juha Keltin. 56-vuotias lakiasiainsihteeri vastaa puhelimeen tai sähköpostiin Aseistakieltäytyjäliitossa, kun joku tarvitsee juridista apua. Sen sijaan harva tietää, kuinka monen mutkan kautta hän on Rauhanasemalle päätynyt.