Sotilasinstituutiot ja armeijat ovat Suomessa liian usein kriittisen keskustelun ulkopuolella.
Teksti: Tuukka Korpinen
Rauhan-, konfliktin ja maailmanpolitiikan tutkimukseen keskittyvä tiedejulkaisu Kosmopolis julkaisi vuonna 2021 Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen artikkelin, jossa pohdittiin kriittisen militarismi tutkimuksen tarvetta Suomessa. Artikkeli paljasti sen, mitä kaikki Aseistakieltäytyjäliiton jäsenet ovat järjestön perustamisesta asti epäilleet. Sotilasinstituutiot ja armeijat ovat Suomessa liian usein kriittisen keskustelun ulkopuolella. Sotilasvalta dominoi julkista keskustelua ja turvallisuus nähdään yksipuolisesti, usein jopa pelkästään sisäisen tai ulkoisen väkivaltamonopolin tehostamisena. Onneksi tutkijat eivät kuitenkaan jääneet toimettomaksi tämän havainnon edessä vaan ryhtyivät toimittamaan Suomen ensimmäistä kriittisen militarismitutkimuksen artikkeleita kokoavaa kirjaa.
Kirja koostuu eri alojen ammattilaisten asiantuntijakirjoituksista. Sodan Pauloissa on jaettu kolmeen lukuun, joista ensimmäisessä annetaan ääni kriittisen militarismitutkimuksen historialle, teorialle, menetelmille, niin suomalaisen, kuin amerikkalaisen veteraanikäsityksen historialle ja suomalaisten kansallisille kriisikertomuksille. Toisessa luvussa analysoidaan värväyksen suhdetta sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen, perhe-elämälle puolustusvoimissa sekä paneudutaan Suomen puolustusvoimien valkoisuusnormin ja rauhanturvaamisoperaatioiden johtamisen analyysiin. Viimeisessä luvussa pohditaan vaihtoehtoisista sotakäsityksistä käytävää keskustelua. Käsitellyksi tulevat ihmisten sota niin eläimiä, huumeita, kuin pakolaisiakin vastaan. Kokonaisuudessaan kirja mielestäni melko kiistattomasti osoittaa, että Suomella on vakava ongelma militarismin kanssa.
Kuten monen muunkin ongelman kanssa, on ongelman myöntäminen ja sanoittaminen ensimmäinen vaihe ongelman ratkaisemisessa. Näin ollen pidän kirjaa ehdottoman tärkeänä jokaiselle antimilitaristille. Meidän täytyy tuntea kritisoimamme ilmiön tausta, historiat ja sitä koskeva nykykeskustelu. Kirja on akateemiseksi kirjallisuudeksi poikkeuksellisen helppolukuinen, eikä sen yksittäiset artikkelit olleet mahdottoman pitkiä.
Aseistakieltäytyjäliiton näkökulmasta pidin erityisen tärkeänä Pauli Rautiaisen asevelvollisuuden sukupuolen juridisia ulottuvuuksia käsittelevää artikkelia. Sen enempää paljastamatta, artikkeli osoittaa miten heikolla ja mielivaltaisella pohjalla värväyksen sukupuolisyrjivyys on. Suoraan sanottuna minua hirvittää, miten kansanedustajista kootulle perustusvaliokunnalle voidaan antaa valta tehdä selvästä syrjinnästä, laillista toimintaa. Vastaavia ylilyöntejä on odotettavissa, kun perusoikeuksista piittaamattomat puolueet saavat elimessä yliotteen.
Samalla kirja mielestäni sanoitti paljon monipuolisemman turvallisuuskäsityksen, kuin mihin Suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu olisi ikinä pystynyt. Juuri tällaisen kattavan ja erilaiset väkivallan muodot huomioivan ei-sotilaallisen turvallisuuskäsityksen varaan on Aseistakieltäytyjäliitto perustettu. Koskaan yhteiskuntaa ei olla mobilisoitu luontokadon tai perheväkivallan lopettamiseksi. Jos yksi turvallisuuskäsitys saa näin vahvan monopolin yhteiskunnassa on se selvä merkki rankasta militarisoitumisesta.
Juuri nyt, kun rauhanjärjestöjen tuet leikataan, ja rautaesirippua rakennetaan idän- ja lännen välille, on puhe sen hinnasta arvokasta. Kiitokset saa myös Koneen säätiön hanke, jonka puitteissa kirja on tuotettu. Toivonkin, että kirja antaa kannustusta jokaiselle militarismikriittiselle kirjoittajalle nostaa siipiään. Jos tuki ja arvostus ei löydy julkishallinnon puolelta pitää se kerätä suoraan kansalta. Vaikka Suomi sodan pauloissa onkin, ei sitä olla vielä missään tapauksessa pysyvästi menetetty.
Sodan pauloissa -kansikuva
- Sodan pauloissa - Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa
- Toimittanut: Susanna Hast & Noora Kotilainen
- Julkaisija: Gaudeaumus (2024)
- Kirjoittajat: Susanna Hast, Noora Kotilainen ja Elisa Aaltola, Victoria M. Basham, Jan Willem Honig, Antti Häkkinen, Anitta Kynsilehto, Ilmari Käihkö, Minna Lindqvist, Mika Luoma-aho, Karim Maïche, Henri Myrttinen, Hải Nguyễn, Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Pauli Rautiainen, Mikko Salasuo, Benjamin Schrader, Saara Särmä, Iida-Maria Tammi ja Leena Vastapuu
