Militarismin aiheuttamista ympäristötuhoista vaietaan. Siksi ympäristöliikkeen ja rauhanliikkeen välillä tarvitaan liittolaisuutta.
Termi militarismi voi viitata monenlaisiin asioihin. Suoran sodankäynnin ohella militarismia on myös aseellinen toimeliaisuus rauhan aikana. Myöskään militarismin aiheuttamissa ympäristötuhoissa ei ole kysymys vain varsinaisen sodankäynnin aiheuttamista ympäristötuhoista,vaan jatkuvasta, suuren mittaluokan ympäristön turmelemisesta.
Yhtiövallan ja asevarustelun aiheuttama ympäristötuho voi myös johtaa lisääntyvään militarismiin, jolloin kyse on eräänlaisesta militarismin noidankehästä. Esimerkiksi Intian Tamil Nadun osavaltiossa on vastustettu vuosien ajan kuparisulattoa. Tämän vuoden toukokuussa rauhanomainen mielenosoitus kääntyi veriseksi, kun poliisi ampui kuoliaaksi lukuisia mielenosoittajia.
Asevarustelun suuruusluokkaa
Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa COP21:ssä Pariisissa joulukuussa 2015 pidetyssä seminaarissa ”Ilmastonmuutos, ympäristö ja militarismi” Norjan WILPF:n (Women’s International League for Peace & Freedom) varapuheenjohtaja Margrethe Tingstad korosti, että militaristinen toimeliaisuus itsessään on suuri vaikuttaja ilmastonmuutokseen ja ympäristön rappeutumiseen. Hän totesi:
”Suuruusluokan hahmottamiseksi: varusteluun ja armeijoiden ylläpitoon vuosittain käytetyillä varoilla voitaisiin rahoittaa kaikkien YK:n hankkeiden budjetit 615 vuodeksi. Kaikkia aseita täytyy testata säännöllisesti: ympäristötuho, joka aiheutuu asevoimien harjoittamisesta ja aseiden testauksesta rauhanaikana ylittää itse sotien hävityksen. Vaikutuksista mainittakoon, että perinteinen tykistöammus kehittää noin 3 000°C lämpöä. Tämä tuhoaa kaiken elämän maanpäällisellä räjähdysalueella ja lisäksi saattaa kestää 1 500 vuotta ennen kuin maanpinnan alainen eliöstö ja maa-aines toipuu.”
YK:n omien tietojen mukaan vuosien 2014 – 2015 budjetti oli noin 5,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2014 Venäjän varusteluvuosibudjetti oli noin 69,3 miljardia ja Kiinan 131 miljardia dollaria ja vuonna 2011 Yhdysvaltojen 131 miljardia dollaria.
Rahoituksen suuruusluokat auttavat hahmottamaan, mitä rauhanajan toiminta aiheuttaa ympäristölle. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että tilastoportaali Statistan mukaan öljy-yhtiö EXXON-Mobilen tuotto 2014 oli yhtiön oman vuosiraportin mukaan 367,6 miljardia dollaria ja Royal Dutch Shellin tuotto samana vuonna 421,11 miljardia dollaria. Suomen valtion budjetin loppusumma vuonna 2014 oli 54,064 miljardia euroa eli vuoden 2014 vaihtokurssin mukaan 74,55 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Mihin rauhanaikaisen militarismin ympäristövaikutukset kohdistuvat?
Asevoimien toiminnasta on vaikea saada selkoa sodissakaan, saati sitten rauhanaikana. Edellä esitetystä taloudellisten resurssien käytöstä ja pienestä erittelystä voi vaikutuksia ja suuruusluokkia arvioida.
A. K. Biswas kertoo vuoden 2000 tutkimuksessaan, että silloin käytettävissä olleiden tietojen mukaan vuonna 1981 maailmassa käytettiin militaristisiin tarkoituksiin maa-aluetta, joka oli laajempi kuin Ranska ja Britannia yhteensä.
Yhdysvalloissa asevoimat käyttivät aluetta, joka vastaa pintaalaltaan noin kahta kolmasosaa Suomesta eli 2 prosenttia Yhdysvaltain pinta-alasta. Sotilaallisiin toimintoihin varattu maaala on pois muusta käytöstä. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa Kazakstanissa sotilaallisiin tarkoituksiin varattu maaalue oli suurempi kuin mitä maassa käytettiin vehnän viljelyyn. Se on paljon, sillä maa kuuluu maailman suurimpiin vehnänviejiin ja on tuottajana 10 suurimman valtion joukossa.
Sotilasteknologia ja armeijat ovat kehittyneet, mutta lienee luvallista arvioida, että niiden käytössä oleva alue on nykyään suurempi. Näin siitäkin huolimatta, että NationMaster tilastoportaalin mukaan suurimpien asevarustelumaiden aseistettu henkilömäärä on lisääntynyt vuodesta 1985 vuoteen 2000 vain lievästi.
Asevoimat käyttävät myös ilmatilaa. Matalalennot yliääninopeuksilla aiheuttavat kuulovaurioita niin eläimille kuin ihmisille melun noustessa jopa 140 desibeliin. Vuoden 1991 tietojen mukaan Yhdysvalloissa ilmatilasta 30–50 prosenttia oli sotilaskäytössä.
Maailman merillä partioivat laivasto-osastot ja erilaisia harjoituksia käydään läpi jatkuvasti. Kaikuluotaus vahingoittaa merinisäkkäiden silmiä ja korvia sekä sotkee niiden keskinäistä viestintää. Ne kommunikoivat ääntelemällä 100–500 Herzin frekvenssialueella, jota myös kaikuluotaimet käyttävät. Valaat lähettävät signaalinsa 160–190 desibelin voimakkuudella, jonka tulisi kuulua kilometrien päähän. Laivaston kaikuluotaus käyttää jopa 235 db:n tehoa. Maaliskuussa 2000 valaita ja delfiinejä nousi merestä Bahamasaarten rannoille, kun läheisillä merialueilla oli käynnissä taisteluharjoitukset. Merinisäkkäillä havaittiin silmien ja korvien alueella akustisen trauman aiheuttamaa verenvuotoa. Vaikka Yhdysvaltain liittovaltion oikeusistuin tuomitsi kyseisen korkean taajuuden kaikuluotauksen useiden lakien vastaiseksi ja kielsi ne, vastaavista tapauksista on viime vuosina taas uutisoitu melko toistuvasti. Vuoden 2000 tapahtuman jälkeen tutkijat totesivat merinisäkkäiden kadonneen kokonaan Bahamasaarien ympäristöstä: ”Ne ovat joko lähteneet pois tai kuolleet mereen”.
Biswasin mukaan armeijoiden tarpeisiin kuluu alumiinia, kuparia, nikkeliä ja platinaa enemmän kuin kaikkien kehittyvien maiden tarpeisiin yhteensä. Yleisesti neljästätoista tärkeimmästä kaivannaisesta 2–11 prosenttia menee militarismin tarpeisiin. Yksi F-16 hävittäjäkone kuluttaa 5 000 kg materiaaleja, joista 2 044 kg on titaania. Wikipedia kertoo, että titaanista kaksi kolmasosaa menee lentokoneisiin ja avaruusaluksiin. Sotilaslentokoneet ovat titaanin kenties suurin tarvitsija. Kaivosteollisuudesta meillä on Talvivaarasta kotoisia kokemuksia. Ei ole vaikea kuvitella, millaista jälkeä titaanin avo
Fossiilisten louhokset aiheuttavat. Militaristinen toiminta tuottaa lisätarvetta kaivoksille ja aiheuttaa siten välillisesti laajoja ympäristötuhoja. Kuusi suurinta titaanin tuottajaa ovat Kiina, Venäjä, Japani, Kazakstan, Ukraina ja Intia.
Artikkelissaan ”Militarization and water: a cross-national analysis of militarism and freshwater withdrawals” (2016) Camila Huerta Alvarez tarkasteli makeanveden ottoa 126 maassa vuosina 1997–2011. Hän havaitsi, että henkilöstön ja rahoituksen kasvaessa kasvaa myös makean veden otto. Analyysi osoittaa, että militarisoituminen on tärkeä ympäristövaikutusten rakenteellinen tekijä myös makean veden varantojen suhteen.
Takaisin Pariisiin
Nebraska-Lincolnin yliopiston tutkijat Adam Liska ja Richard Perrin arvioivat Science Dailyn 22.07.2010 uutisen mukaan, että Persianlahdelta Yhdysvaltoihin matkaavien supertankkereiden suojaamisessa käytetyt merivoimien alukset aiheuttivat vuosittaiset 34,4 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt. Samaan aikaan Irakin sodan päästöt olivat 43,4 miljoonaa tonnia.
Transnational Institute verkkolehden näkökulma-artikkelissa 25.10.2015 Nick Buxon toteaa: ”YK:n Pariisin ilmastoneuvottelujen päätösasiakirjassa ei ole puutetta sanoista – niitä on 32 731 tarkalleen ottaen. Silti oudosti on yksi sana, jota tekstistä ei löydy: armeija. Se on kumma poisjättö ottaen huomioon, että yksin Yhdysvaltojen armeija on suurin yksittäinen öljyn käyttäjä koko maailmassa ja on ollut tärkein globaalin öljytalouden valvoja vuosikymmeniä.”
Sivustaseuraaja tekee erikoisen havainnon: ympäristöasioista saa toki puhua monin eri tavoin, kunhan jättää mainitsematta tärkeimmät vaikuttajat. Niinpä tätäkään artikkelia varten ei ollut kovin helppo löytää aineistoa.
OLLI-PEKKA HAAVISTO
Kirjoittaja toimii aktiivisesti ympäristöjärjestö Maan ystävissä
Kuva: Intialaiset toimittaja-aktivistit
