Dosentti Ilkka Taipaleen toimittama teos Miksi ydinsota todella voi syttyä? tarjoaa lukijalle mielenkiintoisen kokoelman rauhantyötä tavalla tai toisella sivuavia tekstejä lukuisilta eri kirjoittajilta ja vuosikymmeniltä. Mukana on niin Albert Einsteinin ja Sigmund Freudin kirjeenvaihtoa 1930-luvun alusta kuin Stanley Milgramin kuuluisaa tottelevaisuuskoetta koskeva raportti 60-luvulta.
Suuri osa teoksen teksteistä on kirjoitettu psykologian tai psykiatrian näkökulmista. Samalla useat kokoelman tekstit pyrkivät vastaamaan juuri siihen, miten ihmismielen pimeät mekanismit toimivat. Kun ihmisluonteen heikkoudet tunnetaan, helpottuu niitä vastaan kamppaileminen.
Esimerkiksi sosiaalipsykologian kuuluisimpiin kokeisiin kuuluvan Milgramin tottelevaisuuskokeen mukaan merkittävä osa koehenkilöistä on valmiita antamaan toiselle koehenkilölle voimakkaita sähköiskuja koetta johtavan tutkijan vaatimuksesta. Milgramin tottelevaisuuskoe on masentavasta tuloksestaan huolimatta tärkeä, sillä se tuo näkyväksi ne voimat, jotka sosiaalisessa todellisuudessa latentisti ovat läsnä ja jotka tietyissä historiallisissa tilanteissa saattavat johtaa erittäin surullisiin lopputuloksiin.
Miksi ydinsota todella voi syttyä? on julkaistu ensimmäisen kerran jo vuonna 1984, mutta teoksen sanoma on näinä vastakkainasettelun aikoina edelleen erittäin ajankohtainen. Valitettavasti konfliktien kärjistyminen on edelleen mahdollista. Rauhantyötä kaivataankin nyt enemmän kuin koskaan, jottei ihmiskunta tällä vuosisadalla toistaisi viime vuosisadan virheitä. Teoksesta löytyvä psykiatrien vetoomus valtiomiehille on edelleen yhtä ajankohtainen kuin julkaisuvuonnaan vuonna 1935. Ne voimat, jotka johtivat 1900-luvun murhenäytel-
miin, ovat edelleen pinnan alla läsnä myös suomalaisessa yhteiskunnassa.
Väestön enemmistön välinpitämättömyys voi pahimmillaan johtaa suursotiin ja keskitysleireihin. Samalla sotilaallisen tilanteen eskaloituminen saattaa olla kiinni yksittäisten sotilashenkilöiden ratkaisuista. Teoksen kirjoittajista Daniel Ellsberg varoittaa, että kolmannen maailmansodan voi pahimmassa tapauksessa aloittaa yksittäinen majuri, jos kommunikaatioyhteyksissä tapahtuu jotain poikkeavaa. Samoin tekninen virhe voi pahimmillaan johtaa ydinsotaan – ja tällaisen virheen todennäköisyys on nollaa suurempi.
Kyse ei ole pelkästä katteettomasta uhkakuvien maalailusta. Mieleen muistuu esimerkiksi tarina neuvostoliittolaisesta everstiluutnantti Stanislav Petrovista, jonka toiminta saattoi pelastaa maailman ydinsodalta vuoden 1983 syyskuussa: Kun tietokonejärjestelmä ilmoitti Neuvostoliittoon kohdistuvasta ohjusiskusta, valvontabunkkerissa päivystänyt Petrov tulkitsi hälytyksen vääräksi eikä ilmoittanut siitä välittömästi eteenpäin korkeimmalle sotilasjohdolle. Ratkaisu saattoi pelastaa maailman, mutta ohjesäännön vastaisesti toiminut Petrov siirrettiin pian toisiin tehtäviin ja myöhemmin varhaiseläkkeelle.
Miksi ydinsota todella voi syttyä? maalaa toisinaan kuvaa ihmisestä melko synkin sävyin. Silti teoksen artikkeleissa luodaan myös toivoa. Toisenlainen maailma on mahdollinen. Kuten Ilkka Taipale esipuheessaan muistuttaa, sotilaskulttuuri ja väkivallan koneistot ovat ihmishengen tuotteita ja siten hmisellä on myös mahdollisuus muuttaa niitä. Militaristinen kulttuuri on syytä kyseenalaistaa ennen kuin se johtaa peruuttamattomiin virheisiin.
JUUSO KOPONEN
ILKKA TAIPALE (TOIM.): MIKSI YDINSOTA TODELLA VOI SYTTYÄ? – NÄIN TOIMII IHMISEN MIELI. INTO KUSTANNUS OY 2018. 267 SIVUA.
