6. elokuuta vietettiin jälleen kansainvälisesti atomipommien uhrien muistopäivää eli Hiroshima-päivää. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 75 vuotta Yhdysvaltain ydinasehyökkäyksestä Japanissa sijaitsevaan Hiroshimaan. Nagasakiin tehdyn toisen ydinaseiskun kohdalla vastaava vuosipäivä oli kolme päivää myöhemmin.
Botswana on ratifioinut 40. valtiona maailmassa YK:n ydinaseet kieltävän TPNW (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons) -sopimuksen. Vuonna 2017 neuvotellun sopimuksen tavoite on tehdä laittomiksi maailmanhistorian vaarallisimmat joukkotuhoaseet ja jouduttaa niistä luopumista kansainvälisesti. Enää kymmenen valtion täytyy ratifioida sopimus, että se saavuttaa täyden lainvoiman.
Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike sai 7.11. Helsingin Svenska Fredsvännerin tämänvuotisen rauhanpalkinnon. Palkinnon vastaanottivat perustajajäsenet Lea Launokari, Pirkko Lindberg ja Ulla Klötzer.
ICAN Finland -verkoston Kantarilla teettämästä mielipidekyselystä käy ilmi, että 84 % suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä YK:n ydinaseet kieltävään sopimukseen. Kyselyssä edustavalle otokselle (N=1002) esitettiin kaksi kysymystä, joista ensimmäisessä kartoitettiin kannatusta ydinaseiden kieltämiselle ja toisessa näkemyksiä Suomen kantaan YK:n ydinasekieltosopimuksesta. Kysymykseen ”Kannatatteko kaikkien ydinaseiden täydellistä
kieltämistä?” vastasi Kyllä 87 %, Ei 8 % ja Ei osaa sanoa 5 % vastaajista.
Ultra Bra -yhtyeen kappaleessa Kahdeksanvuotiaana 1970-luvulla syntynyt sanoittaja Anni Sinnemäki kuvaa lasta, joka tietää maailman tuhoutuvan suurvaltojen kaksintaistelussa. Meistä 1990- tai 2000-luvulla syntyneistä eli aktiivisimmassa asevelvollisuudesta kieltäytymisiässä olevista harva lienee pelännyt lapsuudessaan ydinsotaa. Sen sijaan opimme ala-asteella, että on olemassa kasvihuoneilmiö ja että sen kiihtyminen uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa.
Dosentti Ilkka Taipaleen toimittama teos Miksi ydinsota todella voi syttyä? tarjoaa lukijalle mielenkiintoisen kokoelman rauhantyötä tavalla tai toisella sivuavia tekstejä lukuisilta eri kirjoittajilta ja vuosikymmeniltä. Mukana on niin Albert Einsteinin ja Sigmund Freudin kirjeenvaihtoa 1930-luvun alusta kuin Stanley Milgramin kuuluisaa tottelevaisuuskoetta koskeva raportti 60-luvulta.
