Helsingin rauhantoimintaryhmä haluaa yhdistää rauhantoimijoita yli rajojen. Antimilitaristi sai haastateltavakseen Visa Rantasen, joka on Helsingin rauhantoimintaryhmän edustaja ja yksi ryhmän perustajajäsenistä. Haastattelussaan hän kertoo, miksi konsensusperiaatteella toimiva ja vapaamuotoinen ryhmä perustettiin, ja mitkä ovat sen keskeisimmät tavoitteet tällä hetkellä.
Helsingin rauhantoimintaryhmä on viime keväänä 2022 perustettu uusi toimija suomalaisten rauhanjärjestöjen kentässä. Ryhmän edustajista tavoitettu Visa Rantanen kertoo ryhmän olevan toistaiseksi suhteellisen pieni joukko Helsingin alueella toimivia rauhanaktiiveja eri rauhanjärjestöistä kuten Rauhanliitosta ja Rauhanpuolustajista.
"Perustimme aktiivisen koordinointiryhmä, koska tuntui, että Helsingin alueella on paljon rauhanaktivisteja, mutta monet eivät ole poliittisesti kovin aktiivisia, tai sitten heillä on jo järjestötehtäviä siinä määrin, ettei ehditä järjestää muuta toimintaa. Haluamme olla notkea järjestö, joka kykenee organisoimaan nopeajänteistä käytännöntoimintaa, kuten mielenosoituksia ja vastaavaa kaduille orientoitunutta toimintaa."
Kysyimme Rantaselta, mikä on hänen roolinsa Helsingin rauhantoimintaryhmässä, mihin hän vastasi olevansa yksinkertaisesti ryhmän edustaja. _"Olemme hyvin vapaamuotoisesti organisoitu ryhmä, joka pyrkii konsensusmenetelmään päätöksenteossaan. Näin ollen meillä ei ole tällä hetkellä mitään varsinaista
hierarkiaa."
Ryhmä pyrkii olemaan melko laaja poliittisesti sitoutumaton toimija, joka voisi kerätä yhteen rauhantyöstä,rauhanomaisesta konfliktinratkaisusta tai esimerkiksi
aseistakieltäytymisestä ja rauhanomaisesta puolustuksesta kiinnostuneita ihmisiä. Se kuitenkin sitoutuu toiminnassaan ainakin NATO:n ja yleisemminkin sotilasliittojen vastustamiseen, ydinaseriisunnan kannattamiseen, ja kannattaa itsenäistä liittoutumatonta politiikkaa.
"Tarkoituksena on, että Suomi sanoutuisi irti suurvaltojen geopolitiikasta."
Helsingin rauhantoimintaryhmä haluaa sallia moniäänisyyden ja pyrkii käytännön kysymysten ratkaisemiseen. Tällaisia ovat muun muassa nyt käynnissä oleva Suomen NATO:on-liittymisprojekti, Ukrainan sota, sekä Turkin kanssa käynnissä olevat neuvottelut. Keväällä ennen Suomen NATO-äänestystä Arbiksella järjestettiin paneelitapahtuma, jossa puhuttiin Ukrainan sotatilanteesta ja kriittisesti Suomen alkamaisillaan olleesta NATO-prosessista. Tilaisuudessa ehdotettiin, että perustettaisiin aktiiviryhmä, koska vaikutti siltä, että nykyisillä järjestöillä ei ollut välitöntä kapasiteettia organisoida toimintaa NATO-jäsenyyden vastustamiseen liittyen.
"Vaikutti siltä, ettei ollut olemassaolevaa rauhanjärjestöä, joka juuri nyt reagoisi NATO jäsenyysprosessiin esimerkiksi mielenosoituksia järjestämällä. Tällä hetkellä ryhmä valmistelee muun muassa kampanjaa, joka pyrkii siihen, että Suomi liittyisi YK:n ydinaseiden kieltosopimukseen, ja asiasta on suunnitteilla kansalaisaloitekampanja. Ryhmä on myös vastustanut kurdiaktivistien luovutuksia ja Erdogania myötäilevää politiikkaa, mihin liittyen on järjestetty mielenosoitus ja kerätty adressi.
Mitkä ovat ryhmän mielestä tärkeimpiä käsillä olevia asioita juuri nyt?
Rauhantoimintaryhmä näkee, että välittömässä tulevaisuudessa tärkein asia olisi pyrkiä tukemaan Venäjän sodanvastaista liikettä. "Tässä asiassa ei olla vielä onnistuttu jalkautumaan. Tavoite vaatii suhteita ulkomaillekin, ja tilanteen kehittyminen hyvin nopeasti tekee työstä haastavaa."
Herää ajatus siitä, että Helsingin rauhantoimintaryhmä voisi hyötyä esimerkiksi Aseistakieltäytyjäliiton muodostamista yhteyksistä Venäjän sodanvastaisten toimijoiden kanssa, ja he näkevätkin asiassa mahdollisuuksia.
"Laajemminkin haluamme olla Helsingin alueella verkosto, jonka kautta informaatio voi kiertää järjestöltä ja toimijalta toiselle. Pohdimme myös, kuinka ryhmä sijoittuu muiden rauhanjärjestöjen kenttään Suomessa ja Helsingissä." Ryhmä kertoo haluavansa olla notkea organisaatio, joka pystyy toimimaan kohtuullisen nopealla aikataululla ja joka kykenee herättelemään rauhanliikettä käytännön toimintaan.
"Isommilla rauhanjärjestöillä on pitkäjänteistä aktiviteettia, joka vie niiltä aikaa ja resursseja. Me taas pyrimme siihen, että pystymme reagoimaan nopeasti maailman tilanteeseen."
Helsingissä toimii Helsingin rauhantoimintaryhmän lisäksi muita samankaltaisia pienempiä ryhmiä, kuten Stop Nato, sekä nimeltäänkin samankaltainen Helsingin rauhanryhmä. Rantanen kertoo oman ryhmänsä tehneenkin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
"Olemme hyvin samankaltaisia toimijoita, sillä erotuksella, että rauhanryhmässä on vähän vanhempia rauhanaktivisteja, kun taas rauhantoimintaryhmässä olemme pääosin vähän nuorempia kolmekymppisiä. Ryhmät ovat muodostuneet toisistaan itsenäisesti. Yleisemminkin näyttää siltä, että nyt syntyy suhteellisen paljon spontaania rauhantoimintaa, mutta ihmiset eivät vielä tunne toisiaan. Toimintamme on onnistunutta, jos kykenemme toimimaan välittäjän roolissa tällä kentällä."
Mitkä ovat Helsingin rauhantoimintaryhmän keskeisimmät projektit ja tavoitteet tällä hetkellä?
"Emme hyväksy minkäänlaisia hyökkäyssotia emmekä militarismia itsessään – tulipa se sitten idästä tai lännestä. Pyrimme miettimään, mitä Suomesta tai Helsingistä käsin voi tehdä tämänhetkiseen maailmantilanteeseen liittyen."
Osa toiminnan painotuksista on syntynyt käynnissä olevasta maailman tilanteesta käsin.
"NATO-prosessin kautta NATOn vastustaminen on tullut keskeiseksi. Varsinkin Turkin aggression ja Erdoganin hallinnnon ihmisoikeusloukkauksien vastustaminen on tullut keskeiseksi, koska Suomi uhkaa tulla osaksi sitä NATO-jäsenyyden kautta. Meistä uhkaa tulle edesauttava tekijä Turkin sotakoneistolle, ja tätä pystymme konkreettisesti vastustamaan esimerkiksi mielenosoitusten kautta."
Vaikka ryhmän toiminta on edellä mainituista syistä painottunut paljon Turkin ja NATO-jäsenyyden ympärille, sillä on myös laajempia, pidemmän aikavälin tavoitteita.
"Pidemmällä aikavälillä katsomme, että toiminnan pitää olla laajempaa ja tähdätä proaktiiviseen rauhantyöhön, joka ei olisi niin reaktiivista. Ryhmän pitää pystyä asettamaan itsenäisesti tavoitteensa. Tällainen voisi olla esimerkiksi tavoitteemme Suomen liittymisestä YK:n ydinasekieltosopimukseen, minkä ympärille olemme pyrkineet rakentamaan kampanjaa."
Sotilasliittojen vastustamisen ja itsenäisen liittoutumattomuuspolitiikan edistämisen ohella rauhantoimintaryhmä näkee keskeisenä Ukrainan tilanteeseen reagoimisen. Käytännön toiminnan suunnittelu on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, koska tilanne etenee ja muuttuu niin
nopeasti.
"Yleisemminkin elämme suuressa epätietoisuudessa. Elämme paradokseja ja ristiriitoja sisältävässä uutisympäristössä, jossa on haasteellista organisoida rauhanomaista mutta suoraa toimintaa Venäjän sotakoneistoa vastaan. Millaista olisi väkivallaton toiminta, joka suoraan sabotoi-si Venäjän sotakoneistoa? Ainoa mieleen tuleva ratkaisu, joka konkreettisesti vaikuttaisi asiaan, on Venäjän aseistakieltäytyjien auttaminen."
Rantanen kertoo haastattelun lopulla, kuinka hänen talonsa ulkopuolella on haastattelun hetkellä mainostaulu, jossa on perussuomalaisten nuorten viesti ‘Rajat kiinni, koska kansanmurha tapahtuu Ukrainassa’.
"Samaan aikaan Suomeen olisi tulossa sotilaskarkureita Venäjältä, tai oikeamminkin rauhanaktivisteja tulossa turvaan, ja nämä ihmiset mielestäni toiminnallaan suoraan heikentävät Putinia ja Venäjän sotakoneistoa. Kuitenkin Suomen puolelta asia käännetään niin, että rajojen sulkeminen tai jopa suoraan uhkaavan stänssin ottaminen Venäjää vastaan auttaisi asiassa. Itse kuitenkin näkisin, että tällaisen position ottaminen suoraan palvelee Putinin hallintoa, koska se luo yhä syvemmän rajan idän ja lännen välille, joka taas tarjoaa Putinille mahdollisuuden vahvistaa omaa hallintoaan ja perustella politiikkaansa turvallistamisargumentaation kannalta."
"Jos rauhanliike pystyisi toimimaan militarismia vastaan yli rajojen, se olisi yksi tapa, jolla voisimme ratkaista sodat ja kaataa diktatoriset hallinnot rauhanomaisesti."
TEKSTI: KASPER KOTISAARI
KUVA: HELSINGIN RAUHANTOIMINTARYHMÄ
