Lähes 70 rauhanaktivistia kokoontui Baltic Glory 18 -rauhanharjoitukseen 9. - 12.8. Loviisaan perinnekeskus Kuggomin viihtyisiin tiloihin. Tapahtuma oli jatkoa viime vuonna Ahvenanmaalla järjestetylle ruotsalais-venäläiselle Åland 17 -harjoitukselle. Tällä kertaa mukana oli myös suomalaisia ja Aseistakieltäytyjäliiton aktiiveilla ja Antimilitaristin toimituskuntalaisilla oli tapahtumassa hyvä edustus.
Useimmat osallistujat saapuivat Kuggomiin torstai-iltapäivänä 9.8. Leirin käytäntöjen läpikäymisen ja tutustumisen lisäksi ensimmäisen illan ohjelmassa oli luennot väkivallattomasta vastarinnasta sekä globaalin talouden valtasuhteiden muuttumisesta.
Varsinainen rauhanharjoitus vei suuren osan perjantaista ja lauantaista. Sen ohjasi jo Åland 17 -harjoituksen järjestelyissä mukana ollut Pelle Sunvinsson. Harjoitus koostui vajaasta kahdestakymmenestä erilaisesta kuvitteellisesta skenaariosta, jotka esiteltiin osallistujille yksi kerrallaan tapahtuman kaikilla kielillä eli englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi ja suomeksi.
Vaikka harjoitus veikin useita tunteja päivästä, aikaa jäi myös rauhanaatteen edustajien keskinäiseen tutustumiseen sekä harjoituksen ulkopuoliselle ohjelmalle. Perjantai-iltana voi kuunnella luentoja esimerkiksi Ukrainan tilanteesta ja Ruotsin armeijan harjoittamasta homonationalismista tai osallistua dialogityöpajaan. Lauantai-ilta kului rennommissa merkeissä, tunnelma oli juhlallisempi ja ohjelmassa muun muassa performanssitaidetta. Monet osallistujat kertoivat, että naapurimaiden aktivisteihin ja rauhanliikkeisiin tutustuminen oli erittäin avartavaa ja sitä pidettiin hyvänä tulevaisuuden kannalta. Ensi vuoden rauhanharjoitukselta toivottiin vähemmän eskaloituneisiin konflikteihin vastaamista ja enemmän rakenteellista rauhan luomista.
VÄHÄN RANKEMPAA RAUHANTYÖTÄ
Perjantain ja lauantain rauhanharjoituksessa sekoitettiin jatkuvasti ryhmiä ja menetelmiä, joilla annettuihin skenaarioihin etsittiin ratkaisuja. Välillä järjestäjät jakoivat osallistujat ryhmiin etukäteen, välillä osallistujien on muodostettava ryhmät itse. Useimmiten ryhmissä oli jäseniä eri maista, toisinaan tilanteita pohdittiin oman maan edustajien kesken. Jokaisen skenaarion ratkaisemiseen käytettiin noin 10 - 30 minuuttia.
“Sukellusvenehavainto Tukholman saaristossa herättää Ruotsissa vaatimuksia nopeasta liittymisestä Natoon ja Suomessa vaaditaan Ahvenanmaan uudelleenmilitarisoimista. Miten toivoisitte naapurimaan rauhanliikkeen reagoivan?”
Rauhanharjoituksen skenaariot seurasivat toisiaan ja tilanne eskaloitui jatkuvasti. Seuraavana päivänä oltiin jo tilanteessa, jossa ihmisiä kuolee ja pommitukset ovat alkamassa.
Osallistujilla riitti osaamista ja keskustelut olivat yleensä kiinnostavia ja moniäänisiä. Harjoitus sai myös kritiikkiä siitä, että rauhanliikkeen on vaikea enää tehdä mitään tilanteen päästyä niin pahaksi kuin esimerkkitilanteissa. Rauhanliikkeen olisi pitänyt pystyä toimimaan jo aikaisemmassa vaiheessa ja estää tilanteen äityminen näin pahaksi. Ylipäänsä harjoitus ohjasi siihen, että rauhanliike vain reagoi valtioiden ja sotavoimien tekemi-
siin, eikä aktiivisesti itse luo rauhallisempaa maailmaa. Monet kokivat rankkojen ja pahasti käsistä karanneiden tilanteiden käsittelyn raskaaksi. Kolme tuntia kestävä tauoton harjoitus helteisessä ja meluisassa huoneessa vaati osallistujilta sitkeyttä. Olosuhteet eivät kuitenkaan hiljentäneet dialogia, jatkuvaa analyyttistä pohdintaa ja kriittisyyttä myös omia ideoita kohtaan.
KUKA VOITTI?
Innovoimme tilanteisiin rauhanomaisia ratkaisuja toisensa perään, mutta aina kaikki ei sujunut toivotusti. Eräässä skenaariossa yhtä Baltic Glory -tapahtuman osallistujaa syytettiin yhteyksistä Venäjän tiedustelupalveluun. Kaikkien harjoituksen osallistujien täytyi yhdessä haluamallaan tavalla päättää, kuinka tilanteessa toimitaan. Järjestäydyimmekin nopeasti tehtävää varten, mutta kaikesta huolimatta emme saavuttaneet yksimielisyyttä toimintatavoista annetussa ajassa. Pelle Sunvinsson ilmoitti meille lakonisesti, että olimme epäonnistuneet ja jatkaisimme seuraavaan tilanteeseen.
Järjestäjät eivät myöskään varauksetta hyväksyneet kaikkia ratkaisujamme. Eräässä skenaariossa amerikkalaiset ampuivat alas venäläisiä koneita ja venäläiset upottivat amerikkalaisen aluksen Välimerellä. Jakaannuimme taas ryhmiin, jotka tarjosivat hetken päästä tilanteeseen ratkaisuksi esimerkiksi mielenosoituksia ja YK:n toteuttaman riippumattoman selvityksen vaatimista. Pelle totesi, etteivät ehdotuksemme ole riittäviä ja vaati radikaalimpia ideoita. Pohdimme hetken lisää, ja ehdotimme muun muassa lakkoja sekä ihmisketjuja estämään sotajoukkojen liikkumista. Nämä ratkaisuehdotukset saivat Pelleltä paremman vastaanoton.
Harjoituksen lopuksi lauantaina pääsimme äänestämään, olisivatko harjoituksessa suunnittelemamme toimet riittäneet estämään sodan. Äänestyksen perusteella osallistujien enemmistö oli optimistisia ja uskoi, etteivät pommit ala putoilla. Näyttää siltä, että rauhanharjoitus päättyi kuin päättyikin rauhanliikkeen voittoon.
MEENA LINDROOS JA AKU KERVINEN
KUVITUS: Aku Kervinen
