KIRJOITTANUT: SAMI NYYSSÖLÄ
KUVA: NOORA KARSTILA
Ylellä oli 20. helmikuuta uutinen militarismin noususta, kun puolustusministerimme totesi, että lapset tulisi päiväkodista asti kasvattaa sota-kuntoon. Siitä muistin, että minulla oli ollut tarkoitus perehtyä italialaiseen runoilija-poliitikko Gabriele D'Annunzioon, joka oli runoillaan piiskannut Italian mukaan ensimmäiseen maailmansotaan. Perehtyessäni löysin Marja Härmämaan Helsingin yliopistolla tekemän analyysin D'Annunzion retoriikasta.
KIRJOITTANUT: NIILO SUUTARI
Vuoden 2025 tammikuun saapumiserässä 16,1% ei edennyt koulutusjaksojen jälkeen eteenpäin armeijan palveluksessaan. Syitä lykkäykseen tai vapautukseen ovat suurimmilta osin mielenterveysongelmat.
Mielenterveydellisten syiden takia myönnetyt E- ja C-luokitukset ovat nousussa. Fyysisten syiden takia lykkäys ja palveluksen keskeytyminen tai siitä vapauttaminen on vähentynyt.
Pahimmankin militaristin täytyy myöntää militarismin sisältävän moraalisesti vääriä asioita.
Ottawan henkilömiinat kieltävä sopimus laadittiin rajoittamaan sodankäyntiä ja suojelemaan siviilejä. Näin on tehty kansainvälisessä oikeudessa jo 1800-luvulta lähtien kieltämällä esimerkiksi räjähtävät luodit, sokeuttavat laserit, biologiset aseet, polttotaisteluaseet ja kemialliset aseet. Kaikilla näiden aseiden käyttämisellä on sotilaallista hyötyä, mutta sillä ei ole merkitystä niiden kieltämiseen.
Teksti: Aku Kervinen
Laajamittainen maasota Euroopassa on tehnyt asevelvollisuuden kannattamisesta aiempaa muodikkaampaa. Suomessa päättäjät ovat ylpeilleet meidän laajalla miesten asevelvollisuudellamme ja mediat ovat kirjoittaneet kilvan juttuja asevelvollisuuden paluusta Eurooppaan: puheet asevelvollisuudesta luopumisesta tai ainakin siirtymisestä valikoivampaan malliin on kuitattu uudessa tilanteessa vanhentuneiksi.
Synnyin vuoden 1990 alussa tähän maailmaan. Tuolloin ilmakehän keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus oli noin 354 partikkelia per miljoona partikkelia (ppm). Tämän jälkeen on tapahtunut monenlaista. Persianlahden sota Irakin ja Yhdysvaltojen johtaman monikansallisen liittouman välillä. Jugoslavian hajoamissodat pitkälti koko 1990-luvun ajan. Sierra Leonen sisällissota muun muassa Iso-Britannian kera. Algerian sisällissota. Somalian sota. Sodat ja konfliktit Etiopiassa, Ugandassa ja Kongossa. Venäjän sotatoimet Tshetsheniassa.
Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä Nato -jäsenhakemukset tänä keväänä reaktiona Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa. Vielä vuosi sitten tämä olisi tuntunut mahdottomalta, vähintäänkin kaukaiselta.
Nopeasti tehtyä päätöstä perusteltiin tarpeella lisätä turvallisuuden tuntua epävakaassa tilanteessa. Myös monet Natoa vastustaneet muuttivat äkkiseltään kantaansa yllättäen pelottavassa globaalissa ilmapiirissä.
Olen kuullut, ettemme enää eläisi poikkeusaikaa. Olemme yhdeksässä kuukaudessa siirtyneet epävarmuudesta, kriisistä ja kaaoksesta uuteen normaaliin. Se haisee käsidesiltä, kuulostaa mikrofonin rätinältä, näyttää junamatkalta huuruisten silmälasien läpi.
Mitä se tarkoittaa? Naureskellaanko kymmenen vuoden kuluttua ajatukselle työmatkoihin tuhlatusta ajasta ja muusta ”2010-luvun humputuksesta”, kun kaikki hoituu tehokkaasti olohuoneen nurkkaan pykätystä toimistosta?
Millaisia arvoja marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas keskellä Helsinkiä symboloi? Onko kyse vain viattoman isän-maallisesta kunnioituksesta erästä suomalaista suurmiestä kohtaan? Vai onko kyse sittenkin salakavalasta ja tyystin tarpeettomasta militaristisesta ja oikeistolaisesta julkisen tilan haltuunotosta?
Marsalkka Mannerheim on mahdollisesti Suomen historian yliarvostetuin henkilö. Suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion toimesta vuonna 2004 äänestetty Mannerheim on hahmona kasvanut suhteettomiin ja jopa myyttisiin mittoihin.
