Teksti: Aku Kervinen

Laajamittainen maasota Euroopassa on tehnyt asevelvollisuuden kannattamisesta aiempaa muodikkaampaa. Suomessa päättäjät ovat ylpeilleet meidän laajalla miesten asevelvollisuudellamme ja mediat ovat kirjoittaneet kilvan juttuja asevelvollisuuden paluusta Eurooppaan: puheet asevelvollisuudesta luopumisesta tai ainakin siirtymisestä valikoivampaan malliin on kuitattu uudessa tilanteessa vanhentuneiksi.

Graph comparing the carbon dioxide level between the past and the current one. HISTORIALLISET JA NYKYISET HIILIDIOKSIDIN KONSENTRAATIOT ILMAKEHÄSSÄ VIIMEISEN 800 000 VUODEN AJALTA. LUKEMAT PERUSTUVAT MUUN MUASSA JÄÄKAIRAUKSIIN JA MAUNO LOAN OBSERVATORION HAVAINTOIHIN. LISÄTIETOA NASA:N SIVUILTA OSOITTEESTA HTTP://CLIMATE.NASA.GOV/EVIDENCE.

Synnyin vuoden 1990 alussa tähän maailmaan. Tuolloin ilmakehän keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus oli noin 354 partikkelia per miljoona partikkelia (ppm). Tämän jälkeen on tapahtunut monenlaista. Persianlahden sota Irakin ja Yhdysvaltojen johtaman monikansallisen liittouman välillä. Jugoslavian hajoamissodat pitkälti koko 1990-luvun ajan. Sierra Leonen sisällissota muun muassa Iso-Britannian kera. Algerian sisällissota. Somalian sota. Sodat ja konfliktit Etiopiassa, Ugandassa ja Kongossa. Venäjän sotatoimet Tshetsheniassa.

Ava Dahlvik

Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä Nato -jäsenhakemukset tänä keväänä reaktiona Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa. Vielä vuosi sitten tämä olisi tuntunut mahdottomalta, vähintäänkin kaukaiselta.

Nopeasti tehtyä päätöstä perusteltiin tarpeella lisätä turvallisuuden tuntua epävakaassa tilanteessa. Myös monet Natoa vastustaneet muuttivat äkkiseltään kantaansa yllättäen pelottavassa globaalissa ilmapiirissä.

AKL katkaistu kivääri

Olen kuullut, ettemme enää eläisi poikkeusaikaa. Olemme yhdeksässä kuukaudessa siirtyneet epävarmuudesta, kriisistä ja kaaoksesta uuteen normaaliin. Se haisee käsidesiltä, kuulostaa mikrofonin rätinältä, näyttää junamatkalta huuruisten silmälasien läpi.

Mitä se tarkoittaa? Naureskellaanko kymmenen vuoden kuluttua ajatukselle työmatkoihin tuhlatusta ajasta ja muusta ”2010-luvun humputuksesta”, kun kaikki hoituu tehokkaasti olohuoneen nurkkaan pykätystä toimistosta?

Mannerheimin ratsastajapatsas keskellä Helsinkiä.

Millaisia arvoja marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas keskellä Helsinkiä symboloi? Onko kyse vain viattoman isän-maallisesta kunnioituksesta erästä suomalaista suurmiestä kohtaan? Vai onko kyse sittenkin salakavalasta ja tyystin tarpeettomasta militaristisesta ja oikeistolaisesta julkisen tilan haltuunotosta?

Marsalkka Mannerheim on mahdollisesti Suomen historian yliarvostetuin henkilö. Suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion toimesta vuonna 2004 äänestetty Mannerheim on hahmona kasvanut suhteettomiin ja jopa myyttisiin mittoihin.

Maailman kartalle on merkitty eri väreillä eri maiden erilaiset puolusturatkaisut.  Yleinen asevelvollisuus on käynyt harvinaiseksi.

Suomi on useimmista muista Euroopan maista poiketen pitänyt toistaiseksi kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Yleistä asevelvollisuutta perustellaan sillä, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ammattiarmeijan ylläpito tulisi tarpeettoman kalliiksi.

Valokuva Kesälomana sotilasleiri -sarjasta. Joukko teini-ikäisiä seisoo kalliolla rivissä maastoasuissa ja tekee kameralle sotilastervehdyksen.

Ylen Perjantai-ohjelman yhteydessä nähtiin syyskuussa 2017 Kalasnikovin lapset -niminen dokumenttielokuva, jossa 11- ja 13-vuotiaat venäläislapset harjoittelivat sotilastaitoja. Vakavailmeisinä he kertoivat olevansa valmiita puolustamaan kotimaataan mahdollisessa sodassa.

Valokuva opiskelijoiden opintotukimielenosoituksesta.

Opiskelijoiden heikko asema on Suomessa toistuvasti julkisen keskustelun aiheena. Vaalien alla monet poliitikot ovat opiskelijoiden asemasta huolissaan, mutta vaalien jälkeen lupaukset tuntuvat monesti unohtuvan.
Juha Sipilän hallituksen toimeenpanemien leikkausten myötä opiskelijoiden asema heikentyi merkittävästi. Erityisesti korkeakouluopiskelijoiden saamien etuuksien tasoa heikennettiin ja opintotuki muutettiin aiempaa lainapainotteisemmaksi. Samaan aikaan myös oppilaitosten rahoitusta leikattiin.