TEKSTI: JUSSI KOIRANEN
Daniil Kozlovin vuoden 2025 lopussa julkaistu kirja Ryssä on tutkimusmatka identiteettiin ja venäläisyyteen Suomessa. Teosta voisi kuvailla autofiktiiviseksi esseeromaaniksi. Lapsuuksien välillä hyppivä teos kertoo yhden queerin kasvutarinan 1990-luvun Jäkärlän monikulttuurisesta lähiöstä erityisoperaatio-aikakauden Moskovaan ja sieltä takaisin kotiin, joka ei koskaan ollut Venäjällä.
TEKSTI: JUHO JUUTILAINEN
Tässä artikkelissa vertailen ja samalla arvioin kahta kirjaa, Matti Salmisen Yrjö Kallisen elämä ja totuus vuodelta 2011 sekä Aapo Kukon sarjakuvaa Puhumalla paras vuodelta 2023. Molemmissa on käsiteltyvaltiomies, osuustoiminnan jättiläinen, teosofi, pasifisti ja sosialisti Yrjö Kallisen (1886–1976) elämää. Jotta vertailu sujuisi jouhevammin, seuraavassa kappaleessa esittelen Kallisen hieman yksityiskohtaisemmin.
Yrjö Kallisen pitkä elämä mahdollisimman lyhyesti
TEKSTI: JUHIS RANTA
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut 23. helmikuuta 2026 laajan Rauha ja sota-teemakoosteen, joka tarjoaa kriittisiä näkökulmia siihen, miten kieli muovaa käsitystämme konflikteista ja rauhan mahdollisuudesta. Tämä uusi kokonaisuus on laajennettu versio aiemmasta ”Ukraina ja sota” -koosteesta, ja se pureutuu syvälle kielen rooliin niin sodan lietsomisessa kuin rauhan neuvottelemisessa.
Katso eläintä on teos, joka vie lukijan tilanteeseen, jossa eläintä ei voi enää ohittaa. Hanna Kukon sarjakuva pakottaa katsomaan väkivaltaa, joka arjessa on muuttunut niin tutuksi, että se näkyy meille enää vain pakkauksina, ei olentoina.
Teksti: Juhis Ranta
Max Barryn Jennifer Valtiovalta vie lukijan maailmaan, jossa verottomuus ja äärimmilleen viety elinkeinovapaus ovat korvanneet yhteiskunnan, ja yritysten väkivalta on arkea. Tänä päivänä vuonna 2003 kirjoitettu romaani tuntuu vähemmän scifiltä ja enemmän vaihtoehtotodellisuudelta.
Teksti: Jussi Koiranen
Teksti: Jussi Koiranen
Isaac Asimovin klassikko vuodelta 1951 on yhä hämmästyttävän ajankohtainen. Se näyttää, miten imperiumit rapautuvat, mutta kestävä voima löytyy älystä, kulttuurista ja yhteistyöstä – ei aseista.
Tätä kirjoittaessani kuuntelin välillä radio-ohjelman Älysota. Maanpuolustuksen apulaisprofessorin tarinat keinoälyn “auttamasta” sotateknologiasta tuntuivat totaalitiivistymältä ihmisen luonnosta vieraantumisesta. Varhaisen buddhalaisuuden paalikaanonin ensimmäinen sääntö on “pidättäytyminen elävien olentojen tappamisesta”, tulkittu myös niin, ettei heitä saa vahingoittaa. Helsingin taivas ja ilma yhtyvät Ukrainan taivaisiin. Sotapäästöjä ei oteta huomioon nykyisissä raportointikehyksissä.
Teksti: Sami Vahterus
Luin ranskalaisen toimittajan Valentin Gendrotin kirjan, Kyttä, yhdessä yössä. Nopealukuinen kirja kertoo rehellisesti, millainen meininki on Ranskan poliisissa.
Teksti: Matias Kaskiluoto
En kieltäytynyt aseista”, kirjoittaa Antti Hurskainen En kieltäytynyt aseista -esseekokoelmansa ensimmäisessä esseessä nimeltä En kieltäytynyt aseista. Esseestä käy myös ilmi, että 2000-luvun alussa hän kieltäytyi varusmiespalveluksen suorittamisesta, toisin sanoen aseista, allekirjoittamalla ja lähettämällä siviilipalvelushakemuksen.
Teksti: Timo Virtala