A cover image of the book "Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen"

“Aina kun sotaan on päädytty, jotain on jo tehty väärin”, kirjoittaa Tampereen yliopiston emeritustutkija Unto Vesa. Kirjan julkistustilaisuudessa 28.10.2022 hän toteaa, että edellisen kerran maailmassa oli yhtä kiperä tilanne Kuuban kriisin aikaan 1962. Rauhan- ja kansainvälisen politiikan tutkija on yksi “Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen”-kirjan yhdestätoista kirjoittajasta.

Pentti Linkola kotonaan Kuhmoisissa vuonna 1969.

Traaginen Linkola

Nuoren Pentti Linkolan teos Isänmaan ja ihmisen puolesta vuodelta 1960 yllättää vakaumuksellisella pasifismillaan, joka on selvässä ristiriidassa myöhempien vuosikymmenten Linkolan kanssa. Teoksessa Linkola ehdottaa, että Suomi lakkauttaa armeijansa ja kertoo, mistä sodat johtuvat.

Kirjan kansi, Anna Kontula: Pikkuporvarit

Pikkuporvarillisuuden ansa

Kansanedustaja Anna Kontula on kirjoittanut teoksen Pikkuporvarit – Pohdintaa aikamme hengestä. Teos on eräänlaista aikalaisdiagnostista ja esseististä havainnointia. Sosiologiasta aikanaan väitelleen Kontulan kyky tehdä oivaltavia havaintoja yhteiskunnan nykytilasta ja nykyilmiöistä on vakuuttava.

Kirjan kansi, "Jarkko Räihä: Pekurinen"

Arndt Pekurisen vankeuden ja vainon vuodet

Uusi sarjakuvakirja kertoo, miten Arndt Pekurisesta tuli maan tunnetuin aseistakieltäytyjä.

"Mitä pahaa on siinä, että vastustaa sotaa ja pyrkii tekemään maailmasta paremman paikan kaikille?", kysyy Arndt Pekurinen häntä tutkivilta lääkäreiltä Jarkko Räihän sarjakuvakirjassa Pekurinen.

Timo Virtala nostaa kädellään kirjansa Väkivallattomuuden voima kasvojensa viereen.

Siviilipalveluskeskuksen legendaarisen luennoijan, Timo Virtalan uutuuskirja Väkivallattomuuden voima – Kertomuksia rohkeudesta on innostava ja kiinnostava johdatus väkivallattomuuteen aktiivisena voimankäytön muotona, vaihtoehtona toisaalta väkivallalle ja toisaalta passiivisuudelle.

Kuvakaappauksessa elokuvasta Hacksaw Ridge näkyy palavia raunioita pommituksen jäljiltä.

Jälleen kerran on huuli pyöreänä todettava, että kyllä todellisuus vaan on niin usein tarua ihmeellisempää. Jotenkin tämä Hacksaw Ridge – Aseeton sotilas on päässyt itseltä menemään ohi. Leffaa on keskusteluissa hehkutettu niin paljon, että odotukset olivat aika korkealla. Tällä kertaa ne eivät myöskään pettäneet.

Putinin trollit -teoksen kannessa piirretty koppalakkipäinen karhuhahmo on kumartunut näpyttelemään kannettavaa tietokonetta.

Jessikka Aro:
Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta.
Johnny Kniga Kustannus.
2019.
453 sivua.

Toimittaja Jessikka Aron Putinin trollit kuuluu viime vuoden eniten keskustelua herättäneisiin suomalaisiin tietokirjoihin. Kirjan kiinnostavuudesta kertoo jotain jo se, että tätä arvostelua kirjoitettaessa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoverkostossa kirjasta on tehty varauksia yhteensä 1217 kappaletta.

Hidden Life -elokuvan hahmot kulkevat niityllä maatyövälineet käsissään.

Suomen ensi-ilta: 10.01.2020. | Alkuperäisnimi: A Hidden Life | Ohjaus: Terrence Malick | Käsikirjoitus: Terrence Malick | Pääosissa: August Diehl, Valerie Pachner, Bruno Ganz, | Matthias Schoenaerts, Michael Nyqvist | Pituus: 174 minuuttia | Ikäraja: K16

Vuonna 2012 julkaistussa esseistisessä pamfletissaan Liberalismin petos Timo Hännikäinen ja Tommi Melender käsittelevät liberalismin historiallisesti muuttunutta roolia Suomessa ja maailmalla. Pamfletissa Hännikäinen ja Melender keskittyvät muun muassa 60- ja 80-lukujen arvo- ja talousliberaaleihin murroksiin, kyseisten ideologioiden yksilö- ja ryhmäkeskeisyyden eroihin sekä vastakulttuurin rooliin kapitalistisessa nyky-yhteiskunnassa.

Työstäkieltäytyjän käsikirjan kannessa piirretty vaaleanpunainen laiskiainen roikkuu sinisellä pohjalla neljän raajan varassa puusta ja taivaalta sataa rahaa sen päälle,

“Kapitalismi on kulttiuskonto, kenties kaikkein ankarin koskaan olemassa ollut sellainen.”, kirjoitti filosofi Walter Benjamin. Tämän uskonnon keskeinen rituaali on palkkatyö, jossa raatamalla tullaan autuaaksi. Vaikka Benjamin kirjoitti väittämänsä 1900-luvun alkupuoliskolla, ei palkkatyön kultti ole kadonnut minnekään. Suomessa puolueet niin oikealta kuin vasemmalta haluavat lisää työtä, ainoastaan perustelut vaihtelevat.

Sivut