Teini-ikäisenä ja vielä parikymppisenä pidin suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevän militarismin keskeisimpänä ongelmana ja haitallisimpana ilmenemismuotona yleistä asevelvollisuutta. Viime vuosina olen kuitenkin kallistunut ajattelemaan, että nykyisin armeijan ylenmääräiset hankinnat ja asevarustelu saattavat olla jopa asevelvollisuutta suurempi ongelma.
Sosioekonomiset ongelmat kasvavat maailmassa, eikä edes niin kutsuttu eliitti voi enää vältellä asiaa. US Business Roundtable, joka edustaa maailman 181 suurimman yhtiön toimitusjohtajia, totesi loppukesällä, että yhtiöt ovat osakkeenomistajiensa lisäksi vastuussa muillekin tahoille [1]. Kannanotto on merkityksellinen, vaikka korulauseelta kuulostaakin. Financial Times -lehti taas on todennut nykymuotoisen, jatkuvaa kasvua tavoittelevan kapitalismin tulleen tiensä päähän ja vaatinut sen nollaamista [2].
Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike sai 7.11. Helsingin Svenska Fredsvännerin tämänvuotisen rauhanpalkinnon. Palkinnon vastaanottivat perustajajäsenet Lea Launokari, Pirkko Lindberg ja Ulla Klötzer.
Syntyykö jokainen turkkilainen sotilaaksi? Minä en usko niin.
Nimeni on Bülent. Olen 29-vuotias ja kotoisin Turkin Izmiristä, mutta asun tällä hetkellä Suomessa. Olen aseistakieltäytyjä.
War Resisters' Internationalin kokous ja kansainvälinen Antimilitarism in Movement -konferenssi pidettiin Kolumbiassa heinä-elokuun vaihteessa. Sain hyvin lyhyellä varoitusajalla tarjouksen lähteä Bogotàan Sadankomitean ja Aseistakieltäytyjäliiton edustajana.
Ukrainan konflikti ja Krimin miehitys vuonna 2014 aiheuttivat Venäjällä antimilitarististen performanssien sarjan. Performansseihin osallistuneiden taiteilijoiden haastattelututkimus osoittaa, että vaikka performanssien saama vastaanotto ei ollut pelkästään positiivista, niillä oli tärkeä merkitys monille taiteilijoille itselleen konfliktin aiheuttamien tunteiden käsittelemisen kannalta.
Annika Rauhalan videoteokset Jouha ja Viesti Venäjälle herättivät huomiota ja voimakkaita tunteita kaksilla edellisillä Art Fair Suomi -nykytaidefestivaaleilla. Tässä artikkelissa taiteilija esittelee teoksensa, jotka tarkasti kartoittavat vallan ja väkivallan teemoja.
Vuonna 2018 Suomessa järjestetyn Baltic Glory -rauhanharjoituksen osallistujien joukossa oli kuva- ja esitystaiteilijoita. Kontaktien luomisen kautta taidetta nähdään ja kuullaan myös tämän vuoden rauhanharjoituksessa. Taiteilijat Elizaveta Savolainen ja Alexandra Orlova vierailivat huhtikuussa Helsingissä Feministisen sarjakuvan residenssissä sekä kertoivat politiikkaan ja antimilitarismiin liittyvästä taiteestaan Rauhanasemalla 16.4. Puhetta performanssista- keskustelussa.
Lähi-itää vuosia terrorisoineen ääri-islamilaisen Isis-järjestön viimeiset alueet vapautettiin alkuvuodesta, kun Isisin viimeinen Syyriassa sijainnut tukikohta Baghuz vallattiin. Samalla useita tuhansia Isisin kannattajia jäi vangeiksi. Isisin kannattajakunta on kotoisin monista eri maista, ja merkittävä osa vangeiksi jääneistä on lähtöisin länsimaista.
Isossa-Britanniassa perustettiin lokakuussa 2018 uusi ympäristöryhmä nimeltä Extinction Rebellion (lyhennetään XR), joka laajeni nopeasti maailmanlaajuiseksi liikkeeksi 50 maahan. Kesäkuuhun 2019 mennessä XR:lle on perustettu yli 340 paikallisryhmää, jotka ulottuvat Kiinasta Yhdysvaltoihin. Suomessa XR perustettiin marraskuussa 2018 ja liike alkoi käyttää kotoperäisempää nimeä Elokapina. Suomen Elokapinan koordinaattori Tuulia Reponen kertoi Antimilitaristille mistä uudessa ympäristöliikkeessä on kysymys.