Piispa Desmond Tutu tapaamassa WRI:n aktiiveja Kapkaupungissa 2014.

Rakkaudesta Ihmiskuntaan – War Resisters' International 100 vuotta
Osa 4: Yksinapaisesta maailmasta kohti uusia uhkia

Antimilitaristien kansainvälinen kattojärjestö War Resisters' International täytti viime vuonna 100 vuotta. Järjestön historiaa käsittelevän juttusarjan viimeisessä osassa käydään läpi WRI:n taival kylmän sodan lopusta tähän päivään.

Henkilökuvassa Timo Virtala

Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla.

Kuvituskuvassa käsi kirjoittaa liidulla vankilamaiseen tiiliseinään "viha" tukkimiehen kirjanpidon tyylillä.

Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa suomalaisilla on sanottu aktivoituneen jonkinlainen jopa geneettinen, uinuva muisto menneestä tragediasta: talvisodasta 1939 Venäjän hyökkäystä vastaan. Pitäisin tätä ennemmin ehdollistumana, mutta ilmiön tarkka olemus ei ole tässä välttämätöntä määrittää. On herätty muistamaan "kansa taisteli" -tyyppistä militaristista kuvastoa. Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun yhtenäinen kansa oli väitetysti yhtenäisempi kuin koskaan, suomalainen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen teloitettiin rintamalla suomalaisten toimesta?

Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru

Antimilitaristi kysyi Mikä meitä vaivaa -podcastin Veikka Lahtiselta ja Pontus Purokurulta, mikä asevelvollisuutta vaivaa. Samalla selvisi muun muassa, kenen valtaa aseilla puolustetaan, sekä miten yhteiskunnan instituutioita muutetaan.

Aluksi teistä: Mikä motivoi teitä aloittamaan Mikä meitä vaivaa -podcastin? Miksi sitä kannattaa kuunnella?

Maavoimat tiedotti 18.10. suunnitelmista ottaa mahdollisesti jo ensi vuoden alusta asevelvollisille käyttöön uusi palveluskelpoisuusluokka B2, jossa asepalveluksessa olisi mahdollista pärjätä vähäisemmillä fyysisillä vaatimuksilla. Uusi palveluskelpoisuusluokka tulisi käyttöön nykyisen kevennettyä palvelusta merkitsevän B-kelpoisuusluokan rinnalle. Maavoimien mukaan tavoitteena on, että uuden palveluskelpoisuusluokan myötä entistä useampi suorittaa varusmiespalveluksen taistelu- tai tukitehtävissä.

Anna Politkovskaja

Anna Politkovskajan Toinen Tshetshenian sota on yksi hirveimmistä kirjoista, minkä olen koskaan lukenut. Silti se on äärimmäisen tärkeä, varsinkin jos haluaa tietää totuuden tuosta äärimmäisen kyynisestä sodasta ei-niinkään-kaukaisessa Tshetsheniassa, joka on lopulta suurinpiirtein yhtä kaukana Helsingistä kuin Etelä-Ranskan Marseille.

Liberation, not deportation

Keskustelu Valko-Venäjän ja Puolan rajalla käytävästä rajakriisistä on nostanut turvallisuuspolitiikan takaisin median näyttämölle myös Suomessa. Rajat kiinni -keskustelu ja viittaukset vuosien 2015 ja -16 pakolaiskriisiin on vedetty pakasta ja Suomen lakiteknisten velvoitteiden syynääminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa aloitettu.

1920-luvulla rakennettu Darulamanin ränsistynyt palatsi

Afganistan on vuosikymmeniä ollut globaalien ja alueellisten valtojen taistelukenttänä. Vuosien kuluessa niin Neuvostoliitto/Venäjä, USA, Iran, Pakistan, Intia, Saudi-Arabia ja muiden länsimaiden joukossa lopulta myös Suomi ovat aseistaneet ja rahoittaneet maan eri aseellisia osapuolia. Tulokset ovat olleet täysin katastrofaalisia ainakin afganistanilaisten kannalta. Lähes 20 vuotta jatkunut sotilaallinen “kriisinhallinta” on osoittautunut kriisiä lietsovaksi.

Rauhanmerkki

Euroopan aseistakieltäytyjien yhteistyöjärjestö EBCO:n kannanotto kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9.2021.

Kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9.2021 EBCO haluaa painottaa, että aseistakieltäytyminen on sekä ihmisoikeus että konkreettinen teko joka edistää rauhaa. Se on konkreettinen teko sodan ja väkivallan torjumiseksi sekä rauhan ja yleismaailmallisten arvojen edistämiseksi.

"Rauhaa ei voi edistää ilman, että samalla edistetään oikeutta aseistakieltäytymiseen", EBCO:n puheenjohtaja Alexia Tsouni totesi.

Aseistakieltäytyjäliitto oli allekirjoittajana mukana CEOBS:n (Conflict and Environment Observatory) Glasgow'n ilmastokokoukselle osoittamassa vetoomuksessa, joka vaatii sotilaspäästöjen vähentämistä. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä vajaat 200 järjestöä.

Sivut