Ihmisen muotoinen rujo robttihahmo katsoo kohti kameraa. Sen rinnassa on laatta: Campaign to Stop Killer Robots.

Autonomiset asejärjestelmät tai “robottiaseet” ovat tekoälyä hyödyntäviä asejärjestelmiä, jotka pystyvät tunnistamaan kohteen ja hyökkäämään itsenäisesti ilman merkityksellistä ihmiskontrollia. Tällaisten järjestelmien käyttöönottoa kuvataan usein sodankäynnin kolmantena vallankumouksena ruudin ja ydinaseiden jälkeen.

Punaisella pohjalla on keltaisilla tikkukirjaimilla teksti Kiinan valvontateknologiat. Yläreunasta työntyy alaspäin osin sanan Kiinan päälle piirretty keltainen valvontakamera.

Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa sekä maailmalla että myös omia kansalaisiaan kohtaan. Kontrollin välineenä toimii kaikkialle ulottuva valvonta, joka muistuttaa orwellilaista dystopiaa. Seuraavaksi esittelyssä Kiinan käyttämiä valvontateknologioita sekä pohdintaa siitä, miten niitä voi välttää.

Violetilla pohjalla kurottuu valkeasta verkkomaisesta materiaalista koostuva virtuaalikäsi sormet harallaan vasemmalta oikealle.

Odottaako teknologisen kehityksen tien päässä maailmanrauha vai ekokatastrofin aiheuttamat resurssisodat? Teknologinen kehitys on aiheuttanut hyvinvoinnin sivutuotteena mittavia ongelmia, mutta onko siitä myös ratkaisemaan ne? Onko teknologiaoptimismi perusteltua, ja joutuuko pessimisti pettymään? Omia vastauksiaan kysymyksiin tarjoavat niin sanotut uudet optimistit (The New Optimists) maailmalla, tekoälytutkija Timo Honkela kirjassaan Rauhankone ja teoreettinen fyysikko Claus Montonen Antimilitaristin haastattelussa.

Neljä ukrainalaista aseistakieltäytyjää seisoo harmaan kivisen presidentinkanslian edessä. Heillä on kädessään kyrillisillä aakkosilla kirjoitettuja kylttejä ja lippu.

Ukrainassa käytetään kovia otteita asevelvollisia kohtaan. Aseistakieltäytymisoikeus ei toteudu ihmisoikeusmyönteisellä tavalla, mutta sotilaaksi jotumista vältellään omin keinoin. Pakkovärväykset ja asevelvollisuus herättävät voimakasta vastarintaa.

Sammaloitunut portaikko himmeässä vihertävässä iltavalaistuksessa Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen lähistöllä.

Siviilipalvelus voi edelleen olla asia, jota täytyy selitellä ja perustella lähipiirille ja sukulaisille, eikä yleisen asevelvollisuuden nimissä vaadittu vuosi palkatonta työtä ole monelle nuorelle unelmien täyttymys. Jos siviilipalvelukseen päätyy, kuinka ottaa siitä ilo irti? Nimimerkki Jooa Lindqvist löysi Lapinjärven koulutusjaksolta yhteisöllisyyttä ja ihmisiä, joiden kanssa hänellä oli ainakin jotain yhteistä.

Lyhythiuksinen ja tummiinpukeutunut Jyry Virtanen istuu rennosti ja nauraen beessin värisellä sohvalla vieressään huonekasvi.

Aseistakieltäytyjäliitolle valittiin joulukuussa uusi puheenjohtaja, Jyry Virtanen. Haastattelimme häntä selvittääksemme, kuka tämä mysteerien verhoon kietoutuva hahmo todella on.

Kuvakaappaus Waging Nonviolence -sivustolta, jolla on julkaistu

Antimilitaristi julkaisee Molly Wallacen artikkelin Väkivaltaise antifasismin strateginen naiivius (Violen Flank Effects and the Strategic Naivité of Antifa, 2017.) Meena Lindroosin ja Jarno Niskasen kääntämänä. Juha Keltti kommentoi artikkelia.

Suomennos on luettavissa täällä: https://antimilitaristi.fi/artikkeli/v%C3%A4kivaltaisen-antifasismin-str...

Mustiin pukeutuneet ja huivein, kilvin ja kypärin varustautuneet mielenosoittajat kantavat banderolleja ja punamustaa anarkistilippua.

Uusi tutkimus valaisee aseistetun vastarinnan vaikutuksia väkivallattomaan kamppailuun ja herättää kysymyksiä Antifan toimintatavoista fasismin pysäyttämisessä. Artikkeli on julkaistu alunperin Waging Nonviolence -nettilehdessä yhteistyössä Peace Science Digestin kanssa osoitteessa: https://wagingnonviolence.org/2017/11/violent-flank-effects-strategic-na...

Teini-ikäisenä ja vielä parikymppisenä pidin suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevän militarismin keskeisimpänä ongelmana ja haitallisimpana ilmenemismuotona yleistä asevelvollisuutta. Viime vuosina olen kuitenkin kallistunut ajattelemaan, että nykyisin armeijan ylenmääräiset hankinnat ja asevarustelu saattavat olla jopa asevelvollisuutta suurempi ongelma.

Kuvituksena olevassa tyylitellyssä tulopyramidissa verrataan varusmiehen palkkaa aliupseerin, upseerin ja puolustusvoimain komentajan palkkaan.

Sosioekonomiset ongelmat kasvavat maailmassa, eikä edes niin kutsuttu eliitti voi enää vältellä asiaa. US Business Roundtable, joka edustaa maailman 181 suurimman yhtiön toimitusjohtajia, totesi loppukesällä, että yhtiöt ovat osakkeenomistajiensa lisäksi vastuussa muillekin tahoille [1]. Kannanotto on merkityksellinen, vaikka korulauseelta kuulostaakin. Financial Times -lehti taas on todennut nykymuotoisen, jatkuvaa kasvua tavoittelevan kapitalismin tulleen tiensä päähän ja vaatinut sen nollaamista [2].

Sivut