Kaj Raninen istuu pöydän ääressä hirsiseinäisessä huoneessa nojaten käteensä. Hänen edessään on shakkilauta.

Pian työsuhteensa Aseistakieltäytyjäliitossa päättävä järjestösihteeri Kaj Raninen on ollut toiminnassa mukana pitkään, jo ennen kuin siiri osa liiton nykyisistä jäsneistä on edes syntynyt. Antimilitaristin lukijoille hän on tuttu lukuisista kirjoittamistaan artikkeleista, ja toimipa hän jonkin aikaa silloin vielä Sivari & totaali -nimisen lehden päätoimittajanakin. Mikä on pitänyt Ranisen mukana kaikki nämä vuodet? Mitä muuta hänen elämäänsä mahtuu kuin aseistakieltäytymistä ja antimilitarismia? Mitä totaali aikoo duunata nyt?

Puolipilvinen päivä hautausmaalla. Tie jonka päässä on suuri risti, suorat rivit joissa on eri muotoisia hautakiviä, pensasaita etualalla.

Antimilitaristissa 1/2020 nimimerkki J kertoi siviilipalvelukseen hakeutumisestaan ja koulutusjaksosta siviilipalveluskeskuksella jutussa Laatuaikaa Lapinjärvellä. J jatkaa nyt kokemuksiensa kuvailua työpalveluksessa, jossa koronakevät aiheutti hyytävän muutoksen hänen toimenkuvassaan...

Joutsen lentää sinistä taivasta vasten ja sanoo siipeään heilauttaen hävittäjille: "Seis! Poist tästä ilmatilasta. Meiltä löytyy parempaakin tekemistä 30 miljardille."

Lykkäys vai vielä piteempi lykkäys? Suhteellistaminen, kohtuullistaminen, korvaaminen vai peräti peruminen? Vai sittenkin "suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen" ja 30 miljardia veronmaksajien rahaa taivaan tuuliin? Kokosimme yhteen, mitä kuuluu Suomen historian suurimmalle aseostohankkeelle, HX-hävittäjäkaupalle.

Eteläkorealainen aseistakieltäytyjä pitää kiinni pahvistista tekokaltereista ja on pukeutunut musta-valko-raidallisiin vanginvaatteisiin.

Oikeus kieltäytyä asepalveluksesta on nyt tunnustettu Etelä-Koreassa. Taistelu asepalvelukselle vaihtoehtoisen siviilipalveluksen puolesta on kuitenkin vasta alkanut.

Aseistakieltäytymisoikeuden tunnustaminen vakaumuksen nojalla on merkittävä voitto. Oikeusistuin määräsi vuonna 2019 maan kansalliskokouksen valmistelemaan lain, joka sallisi asepalvelukselle vaihtoehtoisen palvelun.

Vanhan Sivari-lehden kansi. Yläreunassa lukee "Laiton lakkoekstra", ensimmäisenä otsikkona Lakko alkoi.

Keväällä 1990 silloiseen Sivari-lehteen ei tarvinnut erikseen aiheita miettiä. “Laiton lakkoextra” (nro 2/1990) käsitteli pelkästään 23.4. alkanutta siviilipalvelusvelvollisten lakkoa. Lehti kehui sivarien aloittaneen uuden luvun kansalaistottelemattomuuden historiassa, selvensi lakon tavoitteita ja esitteli lakon muissa medioissa saamaa vastaanottoa. Lakkoextra on luettavissa kokonaisuudessaan Antimilitaristin verkkolehdestä lehtiarkistosta: https://antimilitaristi.fi/arkistolehti/sivari-21990

Joukko naissotilaita marssii maastopuvuissa ja aseet olalla. Etummainen kantaa Eritrean puna-vihreää lippua.

Eritrea ei ole ollut laajalti otsikoissa, vaikka maa tunnetaan Afrikan vastineena Pohjois-Korealle. Maa on äärimmäisen militaristinen sulkeutunut diktatuuri, joka rikkoo ihmisoikeuksia lähes kaikilla kuviteltavissa olevilla menetelmillä. Totalitaaristen valtioiden tavoin se pyrkii hallitsemaan kaikkea kansalaistensa toimintaa. Tähän se pääsee orjuuden kaltaisen kansalaispalvelusjärjestelmän avulla samalla kuitenkin uhraten valtiontalouden ja eritrealaisten tulevaisuuden.

Sarjakuva- ja elokuvahahmoja, kuten Teräsmies ja Nalle Puh seisoo ei kokoisilla jakkaroilla. Hahmot ovat eri korkuisia, mutta jakkarat korottavat heidän päälakensa samaan korkeuteen.

Taloudellinen eriarvoisuus on suurimpia esteitä aidon yhdenvertaisuuden tiellä. Taloudellisten resurssien epätasainen jakautuminen on paitsi epäoikeudenmukaista, myös haitallista ja vaarallista, sillä se luo pohjaa tuleville konflikteille eri ihmisryhmien välillä.

Timo Kuusiola lekottelee hymyillen selällään nurmikolla.

Virallinen aseistakieltäytyjän asema on Suomessa vain siviilipalvelukseen tai täydennyspalvelukseen hyväksytyillä. Kuitenkin myös asevelvollisuudesta vapautetut ja asevelvollisuuden ulkopuolella olevat henkilöt voivat aseistakieltäytyä.

Broken Rifle -lehden sivulla näkyy kuvia otsikoita kuten "Women, gender and antimilitarism", "Antimilitarism in Movement" ja "Countering the Militarisation of Youth".

Artikkelissa tarkastellaan militarismia feministisestä näkökulmasta.

Militarismia voi analysoida usein eri tavoin, esimerkiksi luokan, rodun ja sukupuolen näkökulmista. Militarismia voi myös tarkastella yhteydessä muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, pakolaisuuteen, syrjintään ja moneen muuhun.

Kymmenet piirretyt hahmot ovat kääntyneinä kohti katsojaa, useimpien kasvojen paikalla on maskuliinisuutta kuvaava marssymboli. Yhden hahmon kasvot ovat tyhjät.

Joku tiesi kertoa, ettei sukupuoli-identiteettini ole todellinen. Hymyilin vastaukseksi ja jatkoin työskentelyä. Tämä on omakohtainen kertomus vuodestani siviilipalveluksessa muunsukupuolisena.

Sivut