Arvostelussa kirja “Tasa-arvoinen turvallisuus?: Sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa”
Teksti: Matias Kaskiluoto
Teksti: Matias Kaskiluoto
Katso eläintä on teos, joka vie lukijan tilanteeseen, jossa eläintä ei voi enää ohittaa. Hanna Kukon sarjakuva pakottaa katsomaan väkivaltaa, joka arjessa on muuttunut niin tutuksi, että se näkyy meille enää vain pakkauksina, ei olentoina.
Teksti: Juhis Ranta
Max Barryn Jennifer Valtiovalta vie lukijan maailmaan, jossa verottomuus ja äärimmilleen viety elinkeinovapaus ovat korvanneet yhteiskunnan, ja yritysten väkivalta on arkea. Tänä päivänä vuonna 2003 kirjoitettu romaani tuntuu vähemmän scifiltä ja enemmän vaihtoehtotodellisuudelta.
Teksti: Jussi Koiranen
Teksti: Jussi Koiranen
Isaac Asimovin klassikko vuodelta 1951 on yhä hämmästyttävän ajankohtainen. Se näyttää, miten imperiumit rapautuvat, mutta kestävä voima löytyy älystä, kulttuurista ja yhteistyöstä – ei aseista.
Tätä kirjoittaessani kuuntelin välillä radio-ohjelman Älysota. Maanpuolustuksen apulaisprofessorin tarinat keinoälyn “auttamasta” sotateknologiasta tuntuivat totaalitiivistymältä ihmisen luonnosta vieraantumisesta. Varhaisen buddhalaisuuden paalikaanonin ensimmäinen sääntö on “pidättäytyminen elävien olentojen tappamisesta”, tulkittu myös niin, ettei heitä saa vahingoittaa. Helsingin taivas ja ilma yhtyvät Ukrainan taivaisiin. Sotapäästöjä ei oteta huomioon nykyisissä raportointikehyksissä.
Teksti: Sami Vahterus
Luin ranskalaisen toimittajan Valentin Gendrotin kirjan, Kyttä, yhdessä yössä. Nopealukuinen kirja kertoo rehellisesti, millainen meininki on Ranskan poliisissa.
En kieltäytynyt aseista”, kirjoittaa Antti Hurskainen En kieltäytynyt aseista -esseekokoelmansa ensimmäisessä esseessä nimeltä En kieltäytynyt aseista. Esseestä käy myös ilmi, että 2000-luvun alussa hän kieltäytyi varusmiespalveluksen suorittamisesta, toisin sanoen aseista, allekirjoittamalla ja lähettämällä siviilipalvelushakemuksen.
Teksti: Timo Virtala
Teksti: Olli Tammilehto
Suomalaiset eivät ensisijaisesti osallistuneet Ruotsin valtakunnan jatkuviin sotatoimiin taistelemalla, sen sijaan 1500-luvulla Suomesta kerättiin 25-30 % valtakunnan kaikista veroista. Vuosisadan lopun sotakaudella jopa 60 %. Tyytymättömyys kulminoitui lopulta monelle koulusta tuttuun Nuijasotaan.
Teksti: Tuukka Korpinen
Sotilasinstituutiot ja armeijat ovat Suomessa liian usein kriittisen keskustelun ulkopuolella.
Teksti: Tuukka Korpinen