Helsingin rauhantoimintaryhmä haluaa yhdistää rauhantoimijoita yli rajojen. Antimilitaristi sai haastateltavakseen Visa Rantasen, joka on Helsingin rauhantoimintaryhmän edustaja ja yksi ryhmän perustajajäsenistä. Haastattelussaan hän kertoo, miksi konsensusperiaatteella toimiva ja vapaamuotoinen ryhmä perustettiin, ja mitkä ovat sen keskeisimmät tavoitteet tällä hetkellä.
Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu käydään jokaisen YK:n jäsenvaltion osalta neljän ja puolen vuoden välein YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa Genevessä. Tarkastelun aikana toiset YK:n jäsenvaltiot voivat antaa käsittelyn kohteena olevalle jäsenmaalle suosituksia ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä esittää kysymyksiä kyseisen maan ihmisoikeustilanteesta. Kyseessä on valtioiden välinen vertaistarkastelumekanismi, eikä sitä voi verrata YK:n sopimusvalvontaelinten tekemään valvontaan.
Tampere sotaa vastaan (Тампере против войны) on keväällä 2022 perustettu toimintaryhmä, joka yhdistää Ukrainan sotaa vastustavia venäjänkielisiä. Ryhmän tukee Venäjän ja Valko-Venäjän demokraattisen opposition toimintaa lahjoituksilla ja vapaan tiedonvälityksen avulla sekä auttaa ukrainalaisia
pakolaisia Tampereella ja muualla Suomessa.
Venäjän armeijaa ja sen liikekannallepanoa nakerretaan nyt lännestä käsin. Kyseessä ei kuitenkaan ole Naton kyberoperaatio eikä CIA:n salajuoni, vaan antimilitaristien vastaisku. Kivenä Kremlin kengässä kivistävässä kansainvälisessä projektissa Aseistakieltäytyjäliitto toimii työnantajana juristi Alexander Belikille, koordinoi Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen toimintaa Tallinnasta käsin.
Undefined Chaos Antimilitaristin haastattelussa.
Keitä olette?
Me ollaan kolme tyyppiä, jotka tykkää doomailla.
Mistä olette kotoisin?
Me ollaan universumin lapsia, koska koemme kotipaikkakunnan irrelevantiksi informaatioksi.
Milloin Undefined Chaos on perustettu ja miksi?
Undefined chaos perustettiin jazz-bändinä syksyllä 2021 vaihtoehtoiseksi aktiviteetiksi seinien tuijottelulle.
Miten kuvailisitte musiikkianne?
Venäjän Ukrainassa hyökkäävien joukkojen heikosta motivaatiosta on uutisoitu paljon. Maaliskuun alussa maan puolustusministeriö myönsi, että rintamalle on lähetetty myös nuoria varussotilaita. Julkisessa keskustelussa on myös epäilty Venäjän tapattavan tarkoituksella vähemmistökansallisuuksiaan sodassa. Keitä hyökkääjät ovat?
Antimilitaristi sai haastateltavakseen Aleksis Salusjärven, joka on tehnyt jo vuosia työtä syrjäytyneiden miesten ja poikien parissa. Kouluvierailujen sekä erityisluokkiin ja vankiloiden nuortenosastoille jalkautumisen ohella Salusjärvi on toimittanut Emmi Jäkön kanssa kirjan “Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)”. Haastattelussa hän puhuu kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen tärkeydestä väkivallan ehkäisemisessä.
Artikkelissaan sosiologi Tuomas Hallamaa avaa väkivallan ja maskuliinisuuden kulttuurista yhteenkietoutuneisuutta. Keskinäiseen tukeen perustuvien ryhmien ja verkostojen avulla miehet ovat yhteiskunnassamme ylläpitäneet hallitsevaa asemaansa ja uusintaneet kulttuuria, jossa väkivalta vähintään symbolisella tasolla nähdään normaalina ja hyväksyttävänä.
Antimilitaristin haastattelussa Susinukke Kosola eli Daniil Kozlov kertoo olevansa epäajankohtaisuuden ystävä sekä välttävänsä rajoittavia identiteettejä.
Daniil Kozlovin elämässä kirjallisuus on ollut läsnä varhaisesta lapsuudesta, mutta runouteen hän syttyi lukioikäisenä.
25 päivää Ukrainan vihollisuuksien puhkeamisen jälkeen noin 7 000 ihmistä on pidätetty sodanvastaisissa mielenosoituksissa Venäjällä, jonka väkiluku on noin 145 miljoonaa. Numeroiden valossa on helppo uskoa kansan seisovan Putinin Ukrainassa käymän sodan takana. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta.