Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu käydään jokaisen YK:n jäsenvaltion osalta neljän ja puolen vuoden välein YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa Genevessä. Tarkastelun aikana toiset YK:n jäsenvaltiot voivat antaa käsittelyn kohteena olevalle jäsenmaalle suosituksia ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä esittää kysymyksiä kyseisen maan ihmisoikeustilanteesta. Kyseessä on valtioiden välinen vertaistarkastelumekanismi, eikä sitä voi verrata YK:n sopimusvalvontaelinten tekemään valvontaan. Tarkastelu pohjautuu valtion omaan kansalliseen raporttiin, YK:n ihmisoikeusmekanismeilta saatuihin tietoihin sekä kansallisen ihmisoikeusinstituution, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden raportteihin. Tarkastelun kohteena oleva valtio voi joko hyväksyä (accept) suositukset tai ottaa ne tiedoksi (note). (www.ihmisoikeuskeskus.fi)
ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTO
Aseistakieltäytyjäliitto osallistui YK:n yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) ennakkotilaisuuteen Jyry Virtasen ja Teemu Mölsän edustamana. Maanantaina 29. elokuuta 2022 pidetyssä Suomen määräaikaistarkastelussa Virtanen esitti Aseistakieltäytyjäliiton kannanoton liittyen aseistakieltäytyjien ihmisoikeustilanteeseen Suomessa.
Tämän lisäksi molemmat Aseistakieltäytyjäliiton edustajat osallistuivat kahdenvälisiin tapaamisiin muiden osallistujamaiden diplomaattien sekä YK:n asiantuntijoiden kanssa. Aseistakieltäytyjäliitto sai kansainväliseltä rauhanjärjestöltä IFORilta rahallista tukea ja neuvontaa matkaa varten sekä ohjausta ennakkotilaisuuden aikana.
ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITON ESITTÄMÄT EHDOTUKSET ASEISTAKIELTÄYTYJIEN IHMISOIKEUSTILANTEEN PARANTAMISEKSI
Aseistakieltäytyjäliitto esittää määräaikaistarkastelussa seuraavat ehdotukset aseistakieltäytyjien ihmisoikeustilanteen parantamiseksi:
1. Lyhennetään siviilipalveluksen kestoa ja varmistetaan, että se ei ole kestoltaan ja luonteeltaan rangaistuksenomainen tai syrjivä, ja että sen suorittaminen on mahdollista myös asepalveluksessa oleville.
2. Varmistetaan, että asevelvollisilla on mahdollisuus saada yhdenvertaista tietoa siviilipalveluksesta asepalveluksen ohella, ja että tähän on mahdollisuus myös asepalveluksen aikana.
3. Vapautetaan kaikki vangitut aseistakieltäytyjät ja poistetaan aseistakieltäytyjiä koskevat rangaistukset.
4. Varmistetaan, että siviilipalvelusta ylläpitävät ja kehittävät komiteat ja työryhmät toimivat siviilihallinnon alaisuudessa sotilasviranomaisten hallinnon ulkopuolella.
5. Varmistetaan, ettei alaikäisiä altisteta puolustusvoimien sotilaallisille aloitteille, eikä etenkään mahdollisuudelle käyttää aseita, vaikka kyseessä olisikin harjoitus.
HITAITA PROSESSEJA JA EPÄSUORAA TOIMINTAA
Aseistakieltäytyjäliitossa toimimisen aikana olen tottunut siihen, että toteutetut kampanjat ja toiminta ihmisten parissa on välitöntä, yksinkertaista ja täysin irrallaan monimutkaisesta byrokratiasta. Kun kohtaan asevelvollisen kutsuntapaikan edessä ja annan hänelle siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytymisestä kertovan esitteen, hän saa tarvitsemansa tiedon ja avun saman tien. Muutaman kerran on käynyt niinkin, että asevelvollinen on ottanut esitteen ja kertonut saaneensa jo riittävästi tietoa aseettomista vaihtoehdoista, minkä vuoksi hän ei koe tarvetta mennä itse kutsuntatilaisuuteen ollenkaan.
YK:n prosessit sen sijaan ovat hitaita ja monimutkaisia. Yksittäinen sanamuoto tai viiden minuutin mittaisen tapaamisen järjestyminen juuri oikean ihmisen kanssa voivat olla avainasemassa siinä, paraneeko Suomen aseistakieltäytyjien ihmisoikeustilanne tarkastelukierroksen aikana. Kannanoton laatiminen, esitelmän valmisteleminen ja matkan varaaminen aloitetaan useita kuukausia ennen varsinaista ennakkotilaisuutta. Ennakkotilaisuuden jälkeen kahdenvälisiä tapaamisia järjestetään kahden kuukauden ajan. Varsinaisen määräaikaistarkastelun jälkeen valtio voi joko hyväksyä tai ottaa tiedoksi annetut ehdotukset.
Koko prosessi voi kestää vuosia, mutta siitä huolimatta on täysin mahdollista, että annettuja ehdotuksia ei koskaan hyväksytä. Hitaat toimenpiteet ovat turhauttavia.
SUOMI IHMISOIKEUSNEUVOSTOSSA
Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston täysimittaiseksi jäseneksi. Jäsenyys on kolmivuotinen alkaen vuodesta 2022 ja päättyen vuoteen 2024. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan “Suomi on valmis kantamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sen puolesta, etteivät ihmisoikeudet jää pelkästään sanahelinäksi. Toimiva monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat avain niin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja turvallisuudelle kuin myös globaalin rauhan ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen edistämiseksi.”
Valtioneuvoston tiedotteessa todetaan: “Suomi tukee vahvasti YK:n ihmisoikeusneuvoston mandaattia ottaa kantaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. On tärkeää, että ihmisoikeusneuvosto käy suoraa, rakentavaa vuoropuhelua vaikeistakin aiheista ihmisoikeuksien edistämiseksi.” (www.valtioneuvosto.fi)
Toivon, että jokainen ihmisoikeuksien täytäntöönpanosta vastuussa oleva päättäjä Suomessa pitää mielessä edellä mainitut lausunnot ja tekee kaikkensa korjatakseen Suomen ihmisoikeustilanteen tämän tarkastelukierroksen aikana.
Lähteet:
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/seuranta/upr/
https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-on-valittu-yk-n-ihmisoikeusneuvoston-j...
TEKSTI JA KUVAT: TEEMU MÖLSÄ JA JYRY VIRTANEN
