Maailmanlaajuiset sotilasmenot ylittivät kahden tuhannen miljardin dollarin rajan

Maailmanlaajuiset sotilasmenot ovat yltäneet jo toista vuotta peräkkäin ennätyslukemiin. Siinä missä vuoden 2020 sotilasmenot olivat lähellä kahden tuhannen miljardin dollarin rajaa, ylittivät vuoden 2021 sotilasmenot kyseisen rajan selvästi. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) 25.4.2022 julkaiseman raportin mukaan vuoden 2021 maailmanlaajuiset sotilasmenot ylsivät 2113 miljardiin dollariin.

Eniten rahaa sotilasmenoihin käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Intia, Iso-Britannia sekä Venäjä. Tämän lisäksi Kiinan lisääntyneen läsnäolon Etelä- ja Itä-Kiinan merialueilla on koettu vaikuttaneen merkittävästi sotilasmenoihin myös Australiassa ja Japanissa. Myös Iran, Nigeria, Qatar ja Saksa ovat lisänneet sotilasmenojaan huomattavasti.

Yhdysvallat on vuosien 2012 ja 2021 välillä lisännyt sotilasmenojaan muun muassa sotilaallisen tutkimuksen ja kehityksen saralla, kun taas asehankintoihin käytettävä rahamäärä on ollut huomattavasti pienempi. Vuonna 2021 sekä tutkimukseen ja kehitykseen että asehankintoihin käytettyä rahamäärää pienennettiin muutamalla prosentilla verrattuna vuoteen 2020. Absoluuttisessa rahassa mitattuna asemenoiltaan maailman selkeästi suurin valtio Yhdysvallat käytti viimeisten 30 vuoden tarkastelussa ennätysmäärän asemenoihin vuonna 2010, minkä jälkeen sotilasmenot hieman laskivat, ja lähtivät uudelleen nousuun vuodesta 2017 alkaen. Tässä raportissa nähtävä 1,4 prosentin vähennys edellisestä vuodesta on sikäli merkittävä, että se katkaisee tämän nousevan trendin. Vuoden 2021 sotilasmenot olivat Yhdysvalloilla nykydollareissa noin 801 miljardia dollaria, tarkoittaen noin 3,5 prosenttia BKT:sta.

Vuonna 2021 Venäjä lisäsi sotilasmenojaan 2,9 prosentilla edellisvuodesta. Kasvu voi selittyä muun muassa sillä, että Venäjän sotilasmenot olivat tavallista matalammalla tasolla vuosien 2016 ja 2019 välisenä aikana. Syynä tälle olivat matalat energiahinnat sekä Krimin valtauksen vuoksi Venäjää vastaan kohdistetut pakotteet. Historiallisesti tarkasteltuna Venäjän sotilasmenot kävivät minimissään vuonna 1998, jonka jälkeen ne nousivat joka vuosi aina vuoden 2016 huippuun asti, minkä jälkeen menot laskivat hieman. Vuonna 2021 Venäjän sotilasmenot olivat kokonaisuudessaan noin 66 miljardia nykydollaria, tarkoittaen noin 4,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Maailman sotilasmenoiltaan toisiksi merkittävin valtio Kiina eroaa Yhdysvalloista ja Venäjästä siinä mielessä, että se on kasvattanut sotilasmenojaan tasaisesti joka vuosi viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan absoluuttisesti tarkasteltuna. Kiinan militarismin taso vaikuttaa siis olevan toistaiseksi immuuni suhdanteille ja tasaisessa, noin 1,75 prosentin vuosittaisessa kasvussa.

SUOMI KASVATTI MERKITTÄVÄSTI ASEMENOJAAN

SIPRI:n raportista käy Suomen osalta ilmi noin 1,3 miljardin euron (1,5 miljardia vuoden 2020 dollaria) lisäys sotilasmenoihimme verrattuna edelliseen vuoteen. Kyseessä on absoluuttisessa mielessä yli kolmasosan korotus Suomen asemenoihin. Vuonna 2021 sotilasmenomme nousivat edellisestä vuodesta noin puolestatoista prosentista yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Suomen radikaalisti kasvaneet sotilasmenot asettavat Suomen valtion tarkastelujaksolla 2020–2021 eniten sotilasmenojaan kasvattaneiden valtioiden joukkoon maailman neljänneksi, heti Kroatian, Nigerian ja Kreikan jälkeen.

TEKSTI: Teemu Mölsä sekä Kasper Kotisaari
KUVA: Global Days Against Military Spending

Maailmanlaajuiset sotilasmenot ylittivät kahden tuhannen miljardin dollarin rajan

Aiheeseen liittyen

Ihmismieli ydinaseiden maailmassa

Sosiaalisen etäisyyden ylittäminen väkivallattomassa kamppailussa

Karseimmat inttikokemukset

Kohtaamisia Kuggomissa

Mielikuvien valtava voima

Armeija ilman aseita

Harjoitellaan välillä rauhaakin

Armeijoiden päästöt on huomioitava ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa