Uusimmat käänteet tekoälyjen kehityksessä ovat puhututtaneet, innostaneet ja kauhistuttaneetkin ihmisiä viime aikoina. Emme halunneet pudota kehityksen kelkasta, ja niinpä pyysimme edistynyttä keskustelutekoäly ChatGPT:tä kirjoittamaan johdannon Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomuksesta vuodelle 2022:
Julkisessa keskustelussa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa esitetään usein idän ja lännen yhteenottona. Myös Suomen hakeutumista sotilasliitto NATOn jäseneksi on perusteltu sillä, että Suomen paikka on länsimaana länsimaiden joukossa. Mutta kuinka mairittelevaa kuuluminen Länteen itse asiassa on?
Raja railona aukeaa,
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä.
Julkisuudessa on kuluneen vuoden aikana esitetty useasti, että Euroopan maiden ja länsimaiden on tärkeää näyttää Venäjälle, ettei hyökkäyssota kannata, ja tällä tavoin opettaa kyseinen valtio paremmille tavoille. Muun muassa kesäkuussa 2022 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, ettemme saa luoda Venäjälle “kannusteita ryhtyä tällaisiin operaatioihin tulevaisuudessa”.
Aseistakieltäytyjäliitto järjesti Asevelvollisuuden tulevaisuus-vaalipaneelin Tampereen Puistotornissa 14.2.2023. Paneelikeskustelussa kysyttiin pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden ajatuksia asevelvollisuudesta tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja turvallisuuden näkökulmista. Paikalla keskustelemassa olivat Anna Kontula (vas), J-P Kivistö (lib), Juho Karvinen (pir), Lila Lähde (eop), Mahmoud Machaal (sd), Riikka Pöntinen (fp) sekä Tiina Wesslin (vihr).
Lauantaina 25. helmikuuta järjestimme yhdessä Rauhanliiton, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean kanssa Rauha Ukrainaan -mielenosoituksen, joka keräsi pääkaupungin kaduille noin tuhat osallistujaa marssimaan rauhan puolesta. Ennen kello yhtä jaettiin Kansalaistorilla jo nopeimmille kylttejä, rauhanpinssejä sekä pieniä lahjapusseja täynnä auringonkukan - Ukrainan kansalliskukan - siemeniä, joiden mukana tulleet kortit vaativat Suomea ja muuta maailmaa etsimään aktiivisemmin keinoja sodan lopettamiseksi.
22. syyskuuta Goranboyn oikeus tuomitsi yhdeksän kuukauden vankeuteen 22-vuotiaan Jehovan todistaja Seymur Mammadovin, joka kieltäytyi asepalveluksesta vakaumukseensa vedoten. 25. heinäkuuta aseistakieltäytyjä Royal Karimov joutui puolestaan vangituksi vain kaksi päivää 18-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. Karimov vietiin väkisin sotilasyksikköön Gancaan, jossa hän on edelleen.
HALLINTO SIVUUTTAA VAATIMUKSET ASEETTOMILLE VAIHTOEHDOILLE
Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi Venäjän hyökkäyksen jälkeen räjähdysmäisesti. Miten shokkidoktriinin käsite auttaa meitä ymmärtämään muutosta, ja minkälaiseen valoon tämä analyysi asettaa antimilitaristisen rauhanliikkeen?
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, ja toukokuussa Suomi ja Ruotsi hakivat Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Helsingin Sanomien kyselyiden mukaan Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi noin 28 prosentista 73 prosenttiin vuoden 2022 tammikuun ja toukokuun välissä.
Antimilitaristin haastattelussa ydinaseriisuntaa edistävän ICAN Finlandin toinen Suomen koordinaattori ja Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön (IPPNW) kansainvälisen neuvoston jäsen Kati Juva puhuu ydinaseriisunnan puolesta kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Juva laskisi merkittävästi ydinaseiden hälytysvalmiutta vähentääksemme vahingossa syttyvän ydinsodan riskiä.
Jemenissä on käynnissä maailman tällä hetkellä vakavin humanitaarinen kriisi. Jemeniläisten armeijoiden ja kapinallisryhmien ohella maan sisällissotaan ovat sekaantuneet useat ulkomaat, ennen kaikkea alueelliset suurvallat Saudi-Arabia ja Iran, mutta myös esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Asekaupan kautta Suomikin on osallistunut konfliktin ruokkimiseen.
Suomen hallituksen päätöksellä ja kaikkien eduskuntapuoluei- den siunauksella osa Suomen itärajasta aiotaan sulkea aidalla, jolla ei edes teeskennellä olevan sotilaallista merkitystä. Miksi se siis rakennetaan?