Tässä artikkelissa esitellään kaksi kuvitteellista uutista. Ensimmäinen uutinen on koostettu viimeisten 15 vuoden aikana Ylen nettisivuilla julkaistujen uutisten pohjalta. Toinen uutinen on uudelleenmuotoilu ensimmäisestä uutisesta. Artikkelin tarkoituksena on nostaa esille, miten tiedotusvälineet eivät nosta esille Suomen nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään liittyviä yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusongelmia.
PUOLUSTUSVOIMAT JA SUOMEN EDUSKUNTA PYRKIVÄT LISÄÄMÄÄN ASEPALVELUKSEN HOUKUTTELEVUUTTA
Aseistakieltäytyjiä on ollut Suomessa jo useiden vuosikymmenien ajan. Suomen tunnetuimman aseistakieltäytyjän, Arndt Pekurisen, elämä päättyi niskalaukaukseen vuonna 1941. Sittemmin, 1990-luvun alussa, Suomi on muun muassa käännyttänyt neuvostoliittolaisia aseistakieltäytyjiä.
Nykyään aseistakieltäytyjien määrä kasvaa roimasti. Myös naisten into hakea armeijaan on lopahtanut viimeisen kahden vuoden aikana, eikä Puolustusvoimat oikein tiedä miksi. Asepalveluksen näkyvyyttä on pyritty lisäämään muun muassa armeijasimulaattorin avulla, joskin Kainuun prikaatissa marraskuussa vuonna 2022 sattunut varushenkilön kuolema voi osaltaan rapauttaa asepalveluksen mainetta.
Nykyisen puolustusministeri Mikko Savolan mukaan asepalveluksen suorittavien ihmisten määrää voitaisiin kasvattaa koko ikäluokkaa koskevilla kutsunnoilla. Koko ikäluokka voi saada käskyn kutsuntoihin vuonna 2025. Savolan lisäksi myös muut kansanedustajat ja puolueet ovat ottaneet kantaa asevelvollisuuteen ja aseistakieltäytymiseen. Kansanedustaja Mikko Kärnä on avoimesti paheksunut aseistakieltäytyjien tukemista, ja muun muassa SDP ja Vihreät ovat kannattaneet asevelvollisuuden laajentamista koko ikäluokkaa koskevaksi.
PUOLUSTUSVOIMAT JA SUOMEN EDUSKUNTA TUKEVAT IHMISOIKEUKSIEN VASTAISTA ASEVELVOLLISUUTTA
Viranomaiset ovat kaltoinkohdelleet aseistakieltäytyjiä kautta aikojen. Vuonna 1941 sotilaat teloittivat aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen ja hautasivat tämän teloituspaikalle. Suomen viranomaiset ovat jatkaneet ihmisoikeusrikkomuksia muun muassa 1990-luvun alussa käännyttäen aseistakieltäytyjiä takaisin Neuvostoliittoon.
Nykyään aseistakieltäytyjien määrä kasvaa roimasti. Myös naisten into hakea armeijaan on lopahtanut viimeisen kahden vuoden aikana. Asepalvelusta on pyritty glorifioimaan muun muassa armeijasimulaattorin avulla. Asepalveluksen turvallisuus on kuitenkin kyseenalaisessa maineessa, sillä Kainuun prikaatissa marraskuussa 2022 järjestetyssä ampumaharjoituksessa eräs varushenkilö tappoi toisen varushenkilön rynnäkkökiväärillä. Poliisi ei tek- nisissä tutkimuksissaan löytänyt rynnäkkökivääristä laukausta selittävää vikaa. Asiassa ei kuitenkaan epäillä rikosta.
YK on kritisoinut Suomessa käytössä olevaa ihmisoikeuksien vastaista, sukupuolen ja vakaumuksen näkökulmasta epätasa-arvoista asevelvollisuusjärjestelmää useasti. Kritiikissä painotetaan, että asevelvollisuusjärjestelmän tulisi perustua kokonaan vapaaehtoisuuteen. Suomen eduskunta ja puolustusvoimat haluavat kuitenkin jatkaa ihmisoikeusrikkomuksia eivätkä tee minkäänlaisia toimia asevelvollisuusjärjestelmän muuttamiseksi ihmisoikeuksien mukaiseksi. Puolueista muun muassa SDP ja Vihreät haluaisivat laajentaa tämän ihmisoikeuksien vas- taisen asevelvollisuusjärjestelmän koskemaan koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta. Puolustusministeri Mikko Savola on kertonut, että koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat ovat tehokas tapa lisätä nuorten hyvinvointia sekä naisten osallisuutta sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Kansanedustajista Mikko Kärnä on myös ilmaissut huolensa siitä, että Aseistakieltäytyjäliitto tukee ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.
TEKSTI: TEEMU MÖLSÄ
