Hyppää pääsisältöön
Antimilitaristi
  • pääkirjoitukset
  • artikkelit
  • palstat
    • kirja-arvostelut
    • kolumnit
    • kulttuuri
    • Ajatuksen ituja
    • Kalevi Dadas
    • Kalevi Kapinainen
    • mitä sivari duunaa nyt?
    • kysy keltiltä
  • tietoa lehdestä
  • arkisto
    • näköislehdet
    • vanhat lehdet
Various national flags with the UN building behind

Kuka nostaisi maton pois ihmisoikeusrikkomusten päältä?

31.03.2023

asevelvollisuus

Tässä artikkelissa esitellään kaksi kuvitteellista uutista. Ensimmäinen uutinen on koostettu viimeisten 15 vuoden aikana Ylen nettisivuilla julkaistujen uutisten pohjalta. Toinen uutinen on uudelleenmuotoilu ensimmäisestä uutisesta. Artikkelin tarkoituksena on nostaa esille, miten tiedotusvälineet eivät nosta esille Suomen nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään liittyviä yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusongelmia.

PUOLUSTUSVOIMAT JA SUOMEN EDUSKUNTA PYRKIVÄT LISÄÄMÄÄN ASEPALVELUKSEN HOUKUTTELEVUUTTA

Aseistakieltäytyjiä on ollut Suomessa jo useiden vuosikymmenien ajan. Suomen tunnetuimman aseistakieltäytyjän, Arndt Pekurisen, elämä päättyi niskalaukaukseen vuonna 1941. Sittemmin, 1990-luvun alussa, Suomi on muun muassa käännyttänyt neuvostoliittolaisia aseistakieltäytyjiä.

Nykyään aseistakieltäytyjien määrä kasvaa roimasti. Myös naisten into hakea armeijaan on lopahtanut viimeisen kahden vuoden aikana, eikä Puolustusvoimat oikein tiedä miksi. Asepalveluksen näkyvyyttä on pyritty lisäämään muun muassa armeijasimulaattorin avulla, joskin Kainuun prikaatissa marraskuussa vuonna 2022 sattunut varushenkilön kuolema voi osaltaan rapauttaa asepalveluksen mainetta.

Nykyisen puolustusministeri Mikko Savolan mukaan asepalveluksen suorittavien ihmisten määrää voitaisiin kasvattaa koko ikäluokkaa koskevilla kutsunnoilla. Koko ikäluokka voi saada käskyn kutsuntoihin vuonna 2025. Savolan lisäksi myös muut kansanedustajat ja puolueet ovat ottaneet kantaa asevelvollisuuteen ja aseistakieltäytymiseen. Kansanedustaja Mikko Kärnä on avoimesti paheksunut aseistakieltäytyjien tukemista, ja muun muassa SDP ja Vihreät ovat kannattaneet asevelvollisuuden laajentamista koko ikäluokkaa koskevaksi.

PUOLUSTUSVOIMAT JA SUOMEN EDUSKUNTA TUKEVAT IHMISOIKEUKSIEN VASTAISTA ASEVELVOLLISUUTTA

Viranomaiset ovat kaltoinkohdelleet aseistakieltäytyjiä kautta aikojen. Vuonna 1941 sotilaat teloittivat aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen ja hautasivat tämän teloituspaikalle. Suomen viranomaiset ovat jatkaneet ihmisoikeusrikkomuksia muun muassa 1990-luvun alussa käännyttäen aseistakieltäytyjiä takaisin Neuvostoliittoon.

Nykyään aseistakieltäytyjien määrä kasvaa roimasti. Myös naisten into hakea armeijaan on lopahtanut viimeisen kahden vuoden aikana. Asepalvelusta on pyritty glorifioimaan muun muassa armeijasimulaattorin avulla. Asepalveluksen turvallisuus on kuitenkin kyseenalaisessa maineessa, sillä Kainuun prikaatissa marraskuussa 2022 järjestetyssä ampumaharjoituksessa eräs varushenkilö tappoi toisen varushenkilön rynnäkkökiväärillä. Poliisi ei tek- nisissä tutkimuksissaan löytänyt rynnäkkökivääristä laukausta selittävää vikaa. Asiassa ei kuitenkaan epäillä rikosta.

YK on kritisoinut Suomessa käytössä olevaa ihmisoikeuksien vastaista, sukupuolen ja vakaumuksen näkökulmasta epätasa-arvoista asevelvollisuusjärjestelmää useasti. Kritiikissä painotetaan, että asevelvollisuusjärjestelmän tulisi perustua kokonaan vapaaehtoisuuteen. Suomen eduskunta ja puolustusvoimat haluavat kuitenkin jatkaa ihmisoikeusrikkomuksia eivätkä tee minkäänlaisia toimia asevelvollisuusjärjestelmän muuttamiseksi ihmisoikeuksien mukaiseksi. Puolueista muun muassa SDP ja Vihreät haluaisivat laajentaa tämän ihmisoikeuksien vas- taisen asevelvollisuusjärjestelmän koskemaan koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta. Puolustusministeri Mikko Savola on kertonut, että koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat ovat tehokas tapa lisätä nuorten hyvinvointia sekä naisten osallisuutta sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Kansanedustajista Mikko Kärnä on myös ilmaissut huolensa siitä, että Aseistakieltäytyjäliitto tukee ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.

TEKSTI: TEEMU MÖLSÄ

Perjantai, maaliskuu 31, 2023

Aiheeseen liittyen

Ihmismieli ydinaseiden maailmassa

Miksi ydinsota todella voi syttyä -kirjan kannessa näkyy ihmiskasvojen takana on sienipilvi.

Sosiaalisen etäisyyden ylittäminen väkivallattomassa kamppailussa

Maalaus Palestiinan muurissa: hahmo näyttää tekevän raon muuriin, sen takana kajastaa meri.

Karseimmat inttikokemukset

Kohtaamisia Kuggomissa

Mielikuvien valtava voima

Armeija ilman aseita

Harjoitellaan välillä rauhaakin

Armeijoiden päästöt on huomioitava ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Broken Rifle -logo Vihreä tähtäin ja kutsunnat.net -sivuston linkki Keltainen avonainen ovi ja eroa-armeijasta -sivuston linkki