Suomalainen asevelvollisuuden vastustaja Jyrki Mononen kertoo ilmoittaneensa sähköpostitse eräille kansanedustajille, että ryhtyy nälkälakkoon vuoden päästä 22.7.2021, mikäli Suomi ei luovu miehiä koskevasta yleisestä asevelvollisuudesta. Viesti asiasta on lähtenyt tähän mennessä muun muassa puolustusvaliokunnan sekä asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean puheenjohtaja Ilkka Kanervalle.
Heinäkuun alkupuolella noin 12 000 nuorta suomalaista astui suorittamaan asevelvollisuuttaan ”armeijan harmaisiin” – tai nykyaikana ehkä oikeammin ”armeijan vihreisiin”.
Uuden saapumiserän palvelukseen astuminen näkyy aina myös internetin keskustelupalstoilla, joilla varusmiespalveluksesta käydään monenlaista keskustelua. Varusmiespalvelukseen astuminen jännittää ja ahdistaa monia, joten foorumeilta etsitään vertaistukea.
Puolustusministeri Antti Kaikkoselle luovutettiin 23. syyskuuta 2019 adressi, jossa vaaditaan sukupuolisyrjintään ja rangaistuksiin perustuvasta asepalvelusjärjestelmästä luopumista. Adressin allekirjoittaneet 874 henkilöä edellyttävät, että lähiaikoina asetettava asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiskomitea ottaa yhdeksi lähtökohdakseen nykyisen asevelvollisuuden yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemisen.
Suomi on useimmista muista Euroopan maista poiketen pitänyt toistaiseksi kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Yleistä asevelvollisuutta perustellaan sillä, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ammattiarmeijan ylläpito tulisi tarpeettoman kalliiksi.
Syksy on vuodenaika, jolloin loma on ohi ja koulu alkaa. Tämä mielikuva istuu syvässä, vaikkei koulun tai minkään oppilaitoksen penkkiä olisikaan enää moneen vuoteen kuluttanut, sen verran monta vuotta koulunkäynti ahmaisee ainakin Suomessa asuvan lapsen ja nuoren elämässä. Syksy on myös vuodenaika, jolloin Antimilitaristi-lehteä jaetaan toisen asteen oppilaitoksiin ympäri Suomen. Siksi tuntuu luontevalta, että tämän syyskuisen Antimilitaristin numeron teemana on koulutus.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen väläytti kesäkuussa kansalaispalvelusjärjestelmän luomista. ”Ehkä voisimme naisten osalta selvittää, olisiko nykyistä järjestelmää täydentävä 2-3 kuukauden kansalaispalvelus jossakin muodossa hyvä”, Kaikkonen lausuu Lännen Median haastattelussa. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että kansalaispalvelus on kuolleena syntynyt ajatus. Puolustusministeriön yhteydessä toimiva poikkihallinnollinen kokonaisturvallisuuselin Turvallisuuskomitea selvitti asiaa jo viime keväänä.
25.2. käynnistyi laajapohjainen Asepalvelus 2020 -kampanja. Kampanjalla on kaksi tavoitetta: asepalveluksen järjestäminen tasa-arvoisesti ja totaalikieltäytyjien rankaisemisesta luopuminen. Aseistakieltäytyjäliitto tukee kampanjaa ja toteaa, että käytännössä sen tavoitteiden toteutuminen merkitsisi vapaaehtoiseen järjestelmään siirtymistä.
Tietyt asiat ne vain pysyvät ja tulevat joka vuosi uudestaan. Sain valitettavasti tänäkin syksynä säännöllisesti lukea Pohjois-Karjalankin paikallislehdistä juttuja kutsunnoista, mikä oli tylsää saman ja vanhan toistoa.
Juuassa ilmestyvän Vaarojen Sanomien mukaan näyttivät siellä aluksi Veteraanien perintö -nimisen elokuvan, jonka Combat Cameraksi kutsuttu armeijan propagandaporukka on ulospusertanut. Kunnioittaisivat veteraanien uhrausta edes sen verran, että jättäisivät heidät jo lopultakin rauhaan. Vanhat miehet!