Suomalainen asevelvollisuuden vastustaja Jyrki Mononen kertoo ilmoittaneensa sähköpostitse eräille kansanedustajille, että ryhtyy nälkälakkoon vuoden päästä 22.7.2021, mikäli Suomi ei luovu miehiä koskevasta yleisestä asevelvollisuudesta. Viesti asiasta on lähtenyt tähän mennessä muun muassa puolustusvaliokunnan sekä asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean puheenjohtaja Ilkka Kanervalle.
Heinäkuun alkupuolella noin 12 000 nuorta suomalaista astui suorittamaan asevelvollisuuttaan ”armeijan harmaisiin” – tai nykyaikana ehkä oikeammin ”armeijan vihreisiin”.
Uuden saapumiserän palvelukseen astuminen näkyy aina myös internetin keskustelupalstoilla, joilla varusmiespalveluksesta käydään monenlaista keskustelua. Varusmiespalvelukseen astuminen jännittää ja ahdistaa monia, joten foorumeilta etsitään vertaistukea.
Teksti: Aku Kervinen
Laajamittainen maasota Euroopassa on tehnyt asevelvollisuuden kannattamisesta aiempaa muodikkaampaa. Suomessa päättäjät ovat ylpeilleet meidän laajalla miesten asevelvollisuudellamme ja mediat ovat kirjoittaneet kilvan juttuja asevelvollisuuden paluusta Eurooppaan: puheet asevelvollisuudesta luopumisesta tai ainakin siirtymisestä valikoivampaan malliin on kuitattu uudessa tilanteessa vanhentuneiksi.
Mieheksi määriteltyjä saksalaisia koskeva yleinen asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2011. Nyt Saksassa käydään keskustelua siitä, pitäisikö yleinen palvelusvelvollisuus tai asevelvollisuus ottaa käyttöön. Palvelus- tai asevelvollisuuden täytäntöönpanoa koskevan keskustelun lisäksi myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on johtanut Saksassa aseistakieltäytymishakemusten määrän kasvuun.
Tässä artikkelissa esitellään kaksi kuvitteellista uutista. Ensimmäinen uutinen on koostettu viimeisten 15 vuoden aikana Ylen nettisivuilla julkaistujen uutisten pohjalta. Toinen uutinen on uudelleenmuotoilu ensimmäisestä uutisesta. Artikkelin tarkoituksena on nostaa esille, miten tiedotusvälineet eivät nosta esille Suomen nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään liittyviä yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusongelmia.
PUOLUSTUSVOIMAT JA SUOMEN EDUSKUNTA PYRKIVÄT LISÄÄMÄÄN ASEPALVELUKSEN HOUKUTTELEVUUTTA
Aseistakieltäytyjäliitto järjesti Asevelvollisuuden tulevaisuus-vaalipaneelin Tampereen Puistotornissa 14.2.2023. Paneelikeskustelussa kysyttiin pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden ajatuksia asevelvollisuudesta tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja turvallisuuden näkökulmista. Paikalla keskustelemassa olivat Anna Kontula (vas), J-P Kivistö (lib), Juho Karvinen (pir), Lila Lähde (eop), Mahmoud Machaal (sd), Riikka Pöntinen (fp) sekä Tiina Wesslin (vihr).
German Peace Society – United Opponents of War (Deutsche Friedensgesellschaft – Vereinigte Kriegsdiens- tgegner*innen, DFG-VK) vastustaa osan Saksan hallituksesta ajamaa yleisen asevelvollisuuden palauttamista. Rauhanjärjestö sanoo ryhtyvänsä toimenpiteisiin ja avaavansa uudelleen neuvontapalvelunsa aseistakieltäytyjille, mikäli asevelvollisuus astuu maassa jälleen voimaan.
Puolustusministeri Antti Kaikkoselle luovutettiin 23. syyskuuta 2019 adressi, jossa vaaditaan sukupuolisyrjintään ja rangaistuksiin perustuvasta asepalvelusjärjestelmästä luopumista. Adressin allekirjoittaneet 874 henkilöä edellyttävät, että lähiaikoina asetettava asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiskomitea ottaa yhdeksi lähtökohdakseen nykyisen asevelvollisuuden yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusongelmien ratkaisemisen.
Suomi on useimmista muista Euroopan maista poiketen pitänyt toistaiseksi kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Yleistä asevelvollisuutta perustellaan sillä, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ammattiarmeijan ylläpito tulisi tarpeettoman kalliiksi.
Syksy on vuodenaika, jolloin loma on ohi ja koulu alkaa. Tämä mielikuva istuu syvässä, vaikkei koulun tai minkään oppilaitoksen penkkiä olisikaan enää moneen vuoteen kuluttanut, sen verran monta vuotta koulunkäynti ahmaisee ainakin Suomessa asuvan lapsen ja nuoren elämässä. Syksy on myös vuodenaika, jolloin Antimilitaristi-lehteä jaetaan toisen asteen oppilaitoksiin ympäri Suomen. Siksi tuntuu luontevalta, että tämän syyskuisen Antimilitaristin numeron teemana on koulutus.