Jacques Ellul pyrki ajattelussaan murtamaa teologisen perinteen, jossa väkivalta oikeutetaan kristinuskon kustannuksella. Ellulille Jumalan sanan toteuttaminen ei käy yhteen tappamisen kanssa – missään yhteydessä. Artikkeli esittelee Ellulin kristillisen pasifismin kulmakiviä.
Teksti: Vili Nurmi
Kuvitus: Sofia Kivistö
Suomalainen asevelvollisuuden vastustaja Jyrki Mononen kertoo ilmoittaneensa sähköpostitse eräille kansanedustajille, että ryhtyy nälkälakkoon vuoden päästä 22.7.2021, mikäli Suomi ei luovu miehiä koskevasta yleisestä asevelvollisuudesta. Viesti asiasta on lähtenyt tähän mennessä muun muassa puolustusvaliokunnan sekä asevelvollisuuden kehittämistä selvittävän parlamentaarisen komitean puheenjohtaja Ilkka Kanervalle.
Yhteiskuntamme lähtökohta on, että on olemassa väkivaltainen järjestelmä, jota tuetaan valtiollisesti, ja jolla on valta velvoittaa mielivaltaisesti rajattu ihmisryhmä palvelukseen, jonka tavoitteena on harjoittaa ihmisiä tappamaan kansallismielisen ideologian vuoksi. Tämän järjestelmän alaiset toimijat ulottavat valtansa myös sotilaallisten instituutioiden ulkopuolelle markkinoiden ja normalisoiden toimintaansa jopa lapsille.
Viha on suhteellisen vaikeasti määriteltävissä oleva psykologinen tunne. Aion kuitenkin tässä pääkirjoituksessa yrittää tarkastella ainakin joitakin sen osatekijöitä. Otavan ensyklopedian mukaan viha liittyy aina yksilön kokemaan epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Olemme saaneet tätä kirjoitettaessa vastikään kuulla, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Venäjän valtion ja sen armeijan nähdään olevan pitkälti presidentti Vladimir Putinin henkilökohtaisessa ohjauksessa.
Anarkistiaktivisti ja kirjailija Peter Gelderloos kritisoi väkivallattomuutta puheenvuorossaan Varjokirjamessuilla lokakuussa 2020. Niin ikään Varjokirjamessuilla esiintynyt Timo Virtala käsittelee Gelderloosin esittämiä argumentteja tässä artikkelissa.
FIGHTING FOR PEACE IS LIKE FUCKING FOR VIRGINITY
Siviilipalveluskeskuksen legendaarisen luennoijan, Timo Virtalan uutuuskirja Väkivallattomuuden voima – Kertomuksia rohkeudesta on innostava ja kiinnostava johdatus väkivallattomuuteen aktiivisena voimankäytön muotona, vaihtoehtona toisaalta väkivallalle ja toisaalta passiivisuudelle.
Vastapuolen näkemyksiin vaikuttaminen on usein osa sekä väkivallatonta kamppailua että tavanomaisempaakin poliittista toimintaa. Mutta miten siinä voi onnistua, jos juurtuneet käsitykset saavat vastustajan pitämään ajatuksiasi vain sivuuttamisen arvoisina?
Artikkeli on julkaistu Antimilitaristissa 3/2016