koulutus

Syksy on vuodenaika, jolloin loma on ohi ja koulu alkaa. Tämä mielikuva istuu syvässä, vaikkei koulun tai minkään oppilaitoksen penkkiä olisikaan enää moneen vuoteen kuluttanut, sen verran monta vuotta koulunkäynti ahmaisee ainakin Suomessa asuvan lapsen ja nuoren elämässä. Syksy on myös vuodenaika, jolloin Antimilitaristi-lehteä jaetaan toisen asteen oppilaitoksiin ympäri Suomen. Siksi tuntuu luontevalta, että tämän syyskuisen Antimilitaristin numeron teemana on koulutus.

Ylen Perjantai-ohjelman yhteydessä nähtiin syyskuussa 2017 Kalasnikovin lapset -niminen dokumenttielokuva, jossa 11- ja 13-vuotiaat venäläislapset harjoittelivat sotilastaitoja. Vakavailmeisinä he kertoivat olevansa valmiita puolustamaan kotimaataan mahdollisessa sodassa.

Opiskelijoiden heikko asema on Suomessa toistuvasti julkisen keskustelun aiheena. Vaalien alla monet poliitikot ovat opiskelijoiden asemasta huolissaan, mutta vaalien jälkeen lupaukset tuntuvat monesti unohtuvan.
Juha Sipilän hallituksen toimeenpanemien leikkausten myötä opiskelijoiden asema heikentyi merkittävästi. Erityisesti korkeakouluopiskelijoiden saamien etuuksien tasoa heikennettiin ja opintotuki muutettiin aiempaa lainapainotteisemmaksi. Samaan aikaan myös oppilaitosten rahoitusta leikattiin.

Onko sivistys uhattuna? Yliopisto vaarassa? Viime vuosina on puhuttu paljon totuuden jälkeisestä ajasta. Elämme aikakautta, jossa tutkittu tieto uhkaa menettää merkitystään. Akateemisella elämänmuodolla on kuitenkin oma arvonsa. Yliopistoa vain on hankala sovittaa kvartaalikapitalismin vaatimuksiin.

Suuntaatko sinä tai tähyääkö toverisi siviilipalvelukseen kesken opintojen? Tai onko siviilipalvelus jo suoritettu opiskelujen alkaessa? Palvelusaikana hankitun osaamisen osoittamista ei kannata missään nimessä unohtaa. Antimilitaristin eri oppilaitoksille ja siviilipalvelusviranomaisille tekemien tiedustelujen myötä selvisi, että omalla aktiivisuudella on mahdollista välttää asioiden opiskelu kahteen kertaan ja ansaita helpommin opintopisteitä.  Tätä mahdollisuutta kuitenkin käytetään harvoin.

Tätä artikkelia luonnostellessani puolustusvoimilla on käynnissä ohimarssi täällä synnyinkaupungissani Loimaalla. Marssi tapahtuu Puistokadulla, jonka varrella sijaitsee entinen yläasteeni ja lukioni. En kuitenkaan vaivaudu menemään vajaan kahden kilometrin päässä olevalle tapahtumapaikalle, jossa olisi ainakin sotilasvalatilaisuus ja kalustonäyttely – militarismin normalisoiminen tuskin on ilmiö, jonka näkeminen piristäisi opiskeluasioista stressaavaa mieltäni. Täytyy siis vain täältä etäältä toivoa, että sotilaat todella marssivat koulun ohi eivätkä sinne sisään.

Rauhasta voi tehdä itselleen opintosuunnan, tai vaikka ammatin. Antimilitaristi
haastatteli rauhantutkimusta Tampereen yliopistossa maisteriohjelmassa opiskellutta
Asepalvelus 2020 -kampanjan koordinaattoria Milja Suihkoa sekä Uppsalan
yliopistossa samaa alaa kandidaattiohjelmassa opiskelevaa Elsa Bjursénia.

Rauhankasvatusta edistämään on Suomessa perustettu Rauhankasvatusinstituutti. Mutta mitä on rauhankasvatus, kuinka sitä käytännössä toteutetaan ja mitä tekemistä sillä on antimilitarismin ja aseistakieltäytymisen kanssa?