Suuntaatko sinä tai tähyääkö toverisi siviilipalvelukseen kesken opintojen? Tai onko siviilipalvelus jo suoritettu opiskelujen alkaessa? Palvelusaikana hankitun osaamisen osoittamista ei kannata missään nimessä unohtaa. Antimilitaristin eri oppilaitoksille ja siviilipalvelusviranomaisille tekemien tiedustelujen myötä selvisi, että omalla aktiivisuudella on mahdollista välttää asioiden opiskelu kahteen kertaan ja ansaita helpommin opintopisteitä. Tätä mahdollisuutta kuitenkin käytetään harvoin.
Yksi yhdenvertaisuusongelma asepalveluksen ja siviilipalveluksen välillä on, että armeijassa hankittua osaamista on voinut hyväksilukea myöhemmin koulutuksessa, siviilipalveluksessa hankittua osaamista ei. Antimilitaristi päätti selvittää, kuinka sivarissa saatujen taitojen toteen näyttäminen opinnoissa onnistuu.
Mitä sivari duunaa palveluksen jälkeen – kukaan ei tiedä
”Perinteisesti siviilipalvelusta ei ole nähty osana koulutuskenttää, mutta viime vuosina oppilaitoksissa on alettu hyväksilukea myös muualla kuin perinteisissä oppilaitoksissa aiemmin opittua”, Siviilipalveluskeskuksen koulutusasiantuntija Aino-Inkeri Miestamo kertoo. Hän korostaa, ettei siviilipalvelusvelvollisten myöhemmästä koulutukseen ja työelämään sijoittumisesta ole juuri tutkimustietoa. Yksittäistapausten kautta on kuitenkin tiedossa, että siviilipalveluksen koulutusjaksolla on pystynyt kuittaamaan valinnaisia opintoja eritasoisissa oppilaitoksissa aikuislukioista korkeakouluihin. Yleisimmin hyötyä on koulutusasiantuntijan näppituntuman mukaan saavutettavissa turvallisuusalan koulutuksissa, joihin kuuluu esimerkiksi ensiapua, alkusammutusta ja järjestyksenvalvojakurssiinkin kuuluvaa voimakeinojen käyttämistä.
Miestamo myös paljastaa Lapinjärvellä pohdittavan, voisiko koulutusjakson laajuuden ilmaista opintopisteinä, jotta hyväksilukeminen helpottuisi. Neliviikkoisen koulutusjakson lyhyt kesto kuitenkin rajoittaa tätä. Enemmän hyödynnettävää osaamista saattaakin karttua työpalvelusta, jolla on pystynyt joissakin tapauksissa kuittaamaan jopa opintoihin kuuluvia harjoitteluita.
Yhtenäiset käytännöt hyväksilukuun hukassa
Monet Antimilitaristin tavoittamat korkeakoulujen edustajat korostavat vastauksissaan tapauskohtaisuutta ja niin sanottua AHOT-menettelyä. ”Lapin yliopiston tutkinto-opiskelijoiden osaaminen voidaan mahdollisesti liittää omaan tutkintoon AHOT-prosessin kautta”, kuittaa palvelujohtaja Merija Timonen. Opintoasiainpäällikkö Airi Meriläinen Kajaanin ammattikorkeakoulusta avaa asiaa enemmän: ”Riippuu siitä, millaisessa tehtävässä opiskelija on ollut siviilipalvelusta tekemässä. On olemassa AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen -prosessi, jossa opiskelijan muualla hankittu osaaminen voidaan näyttää toteen, jos se on sellaista osaamista jota opetussuunnitelman mukaan opiskelijan pitää hallita.”
Pääasiassa ajatukseen siviilipalvelussa saadun osaamisen hyväksilukemisesta suhtaudutaan myönteisesti. Ari Nevalainen Haaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinointi- ja viestintäpalveluista pitää asiaa jopa itsestään selvänä: ”Toki onnistuu! Korkeakoulun ulkopuolella kertyvän osaamisen voi osoittaa jälkikäteen näyttämällä tai suorittamalla samaan aikaan siviilipalveluksen kanssa toteutettavan työn opinnollistamisen. Kutsumme tätä Work & Study -malliksi.”
Toisissa oppilaitoksissa siviilipalvelusta ei erikseen tiedosteta yhtenä mahdollisena osaamisen lähteenä, toisissa se taas mainitaan yhdessä varusmiespalveluksen kanssa. ”Siviilipalveluksen osalta asiassa ei ole olemassa peruskäytännöstä poikkeavaa erityisohjetta siviilipalveluksen hyvin erilaisten suorituspaikkojen ja siten syntyvien osaamisten erilaisuuksista johtuen”, Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila toteaa. ”Varusmiespalveluksessa ja siviilipalveluksessa hankitusta osaamisesta voi hakea hyväksilukua ammattikorkeakoulun AHOT-menettelyn mukaisesti”, siteeraa Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo puolestaan oman oppilaitoksensa tutkintosääntöä.
Opintopisteitä sivarista – alikäytetty mahdollisuus?
Käytännön kokemuksia siviilipalveluksella saavutetuista opintopisteistä näyttää olevan harvassa. ”Meillä ei ole tiedossa, että opiskelija olisi yrittänyt hakea AHOTtia siviilipalveluksen tai sen aikana kertyneen osaamisen perusteella”, sanoo opiskelijapalveluiden asiantuntija Heidi Grundström Diakonia Ammattikorkeakoulusta.
Vain yhdestä oppilaitoksesta vastataan, ettei hyväksiluku luultavasti onnistuisi – mutta sielläkään asia ei ole noussut aiemmin esille. ”Meillä ei oikein ole sellaisia opintojaksoja, joiden tavoitteisiin tai sisältöihin se voisi sopia”, Metropolia Ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja Paula Lindqvist väittää.
Tällainen yleinen tyrmäävä arvio tuntuu erikoiselta ottaen huomioon sen suuren variaation, millaisissa paikoissa ja millaisilla tavoilla palveluksen voi suorittaa. Syy ilmeisesti on juuri tiedon puutteessa, mikä myös käy vastauksesta ilmi. Oppilaitosten vähäisestä kokemuksesta asian suhteen voi ehkä päätellä, että mahdollisuus hyväksilukuun on alikäytetty tai sitten monen opinnot ja siviilipalvelus tapahtuvat täysin erilaisilla aloilla eikä hyväksilukua siksi yritetä.
Lisää tietoa tarvitaan
Tätä artikkelia varten on otettu yhteyttä kaikkiin Suomen suomenkielisiin korkeakouluihin. Niissä tuntui olevan harmillisen vähän käytännön kokemusta asiasta, ja enemmän tietoa aiheesta olikin Siviilipalveluskeskuksella yksittäistapausten kautta. Toisen asteen oppilaitoksista eli ammattikouluista ja lukioista tiedusteluja ei tehty, osin niiden suuren määrän takia, osin siksi että siviilipalvelukseen lähtiessään monet palvelusvelvolliset ovat ikänsä puolesta ehtineet suorittaa jo ainakin yhden toisen asteen tutkinnon. Kuitenkin myös näissä oppilaitoksissa opiskelee nykyisiä ja entisiä sivareita, ja opintosuoritusten hyväksilukemisen saattaisi tilaisuuden tullen olla mahdollista.
Antimilitaristi-lehti onkin kiinnostunut lukijoiden kokemuksista aiheesta kaikilta koulutusasteilta. Kertomuksia ja esimerkkejä siviilipalvelussa saadun osaamisen hyödyntämisestä myöhemmissä opinnoissa voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: paatoimittaja@antimilitaristi.fi.
AKU KERVINEN
