Syksy on vuodenaika, jolloin loma on ohi ja koulu alkaa. Tämä mielikuva istuu syvässä, vaikkei koulun tai minkään oppilaitoksen penkkiä olisikaan enää moneen vuoteen kuluttanut, sen verran monta vuotta koulunkäynti ahmaisee ainakin Suomessa asuvan lapsen ja nuoren elämässä. Syksy on myös vuodenaika, jolloin Antimilitaristi-lehteä jaetaan toisen asteen oppilaitoksiin ympäri Suomen. Siksi tuntuu luontevalta, että tämän syyskuisen Antimilitaristin numeron teemana on koulutus.
Suomen itsenäisyyden alkuvaiheessa yleisen oppivelvollisuuden ja miesikäluokkaa koskevan yleisen asevelvollisuuden välillä oli tiukka kytkös. Yhteiskuntatieteitä yleistajuistavan Politiikasta-lehden artikkelissa Asevelvollisuus kansakunnan rakentajana väitöskirjatutkija Hannu Salomaa kirjoittaa: "Armeija nationalistisena kasvatusinstituutiona oli looginen jatke yhtä lailla nationalistiselle kansakoululle, jonka isänmaalliset opettajat vannoivat armeijan tyyliin kurin, järjestyksen ja hierarkian nimeen. Koulujen liikunnanopetus oli tulevaan asepalvelukseen valmentavaa." Sekä kansakoulun että armeijan eli miesten koulun tarkoitus oli osallistaa lapsi tai nuori osaksi kansakuntaa ja Suomen valtiota. Armeija näkee itsensä edelleen kernaasti kouluna, joka tarjoaa varusmieskoulutusta ja kuulemma erinomaista johtajakoulutusta ja on vieläpä Suomen suurin kuntokoulu.
Kansakoulusta on tultu peruskouluun jo vuosikymmeniä sitten, ja avoimin nationalistinen ja militaristinen uho lienee ajan mittaan laimentunut. Silti ainakin vielä omana peruskouluaikanani 2000-luvun alussa koulussa käytettiin usein fraaseja tyyliin: ”Sitten kun te pojat menette armeijaan, opitte tämän tai tuon asian.” Kuudennen luokan luokkaretkeen kuului osana vierailu ja ruokailu Kajaanin varuskunnassa, ja meidän pojiksi puhuteltujen annettiin ymmärtää että tulisimme sinne vielä myöhemmin pitemmäksikin aikaa.
Toivottavasti puhetavat ja käytännöt kouluissa ovat jatkaneet muuttumistaan ja muuttuvat edelleen näiden asioiden osalta. Kouluissa on kuitenkin jo vuosikymmenien ajan voitu hyödyntää myös vaikkapa rauhankasvatuksen menetelmää, josta kerrotaan lisää edempänä tässä lehdessä. Koulutus yleensäkin on käyttökelpoinen tapa lisätä sivistystä ja siten estää ja ratkoa konflikteja, kunhan sitä ei anneta nationalistisissa ja militaristisissa laitoksissa, eikä varsinkaan missään miesten koulussa.
AKU KERVINEN
paatoimittaja@antimilitaristi.fi
Kuva: Meena Lindroos
