Rauhankasvatusta edistämään on Suomessa perustettu Rauhankasvatusinstituutti. Mutta mitä on rauhankasvatus, kuinka sitä käytännössä toteutetaan ja mitä tekemistä sillä on antimilitarismin ja aseistakieltäytymisen kanssa?
Rauhankasvatus on työtä, jossa kasvatuksen avulla pyrimme kohti konfliktien purkamista, ehkäisyä ja rauhan edellytysten lujittamista. Rauha, kasvatus, instituutti. Siinä kolme sanaa, joiden valtavien teemojen äärellä teemme työtä. Suomessa pitkään toiminut Rauhankasvatusinstituutti perustettiin vuonna 1981 ja se on toiminut rauhanalan toimijoiden yhteisenä kasvatus- ja koulutusorganisaationa. Voidaan sanoa että RKI on rauhanyhdistyksille kasvatusjärjestö ja kasvatusalan toimijoiden rauhanjärjestö. Kasvatusalan järjestönä teemme Rauhankasvatusinstituutilla sekä rauhaa ylläpitävää että sitä rakentavaa työtä. Verkkosivuiltamme löytyy esimerkiksi varhaiskasvatukseen suunnatut virtuaalilaukut sekä keskustelujen pohjaksi sopivia lastenkirjoja.
Cambridgelainen professori Hillary Cremin (2018) jakaa rauhantyön yksinkertaisimmillaan kahteen eri näkökulmaan, negatiiviseen ja positiiviseen rauhantyöhön. Negatiivinen rauhantyö tarkoittaa konfliktien purkamista ja hallintaa. Tästä välittömästä konfliktin purkamisesta on mahdollista päästä rauhan ylläpitämiseen (peace keeping), joka tarkoittaa työtä konfliktien edellytysten purkamiseksi ja ympäristön muuttamiseksi. Varhaiskasvatuksessa tämä voi esimerkiksi olla leikkitilojen ja pihojen suunnittelua siten, että kaikille lapsille riittää jotain tekemistä, eikä leluista tule sen vuoksi riitaa. Rauhantyön laajempi ymmärrys vaatiikin väkivallan käsitteen pohtimista. Väkivalta voi olla joko suoraa, jollaiseksi se usein nähdään, tai se voi olla rakenteellista, eli ympäristön yksilöihin kohdistamaa alistamista ja vahingoittamista. Rauhantyötä voidaan tästä syystä luonnehtia sekä purkamisen että rakentamisen projektiksi. Yhteiskuntarauhan mahdollistuminen vaatii tavoitteellista työtä, jolla puretaan niin yksilötasolla ilmeneviä ennakkoluuloja, kuin myös rakenteellisia epäkohtia.
Positiivinen rauhantyö on pitkäkestoisempaa toimintaa. Se tähtää ympäristön muuttamiseen ihmisten hyvinvointia ja yhdessä elämistä tukevaksi. Se tarkoittaa aktiivista eriarvoisuuden vähentämistä, syrjinnän vastaista kasvatustyötä sekä esimerkiksi tunne- ja viestintätaitojen kehittämistä. Varhaiskasvatuksessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kaikkiin ryhmän jäseniin tutustumista, yhteisten sääntöjen luomista sekä niiden toteutumisen tarkkailua yhdessä. Myös lasten osallisuus ja kuulluksi tuleminen on ryhmän toiminnassa keskeistä. Cremin nimittää tätä vaihetta rauhan rakentamiseksi (peace building), eli rauhantyöksi, joka rakentaa edellytyksiä pitkäaikaiseen harmoniaan ja luo välineitä mahdollisten konfliktien ehkäisylle positiviisilla tavoilla.
Ajattelun kehittäminen ja rakenteiden muuttaminen
Rauhankasvatus ei ole erillään muusta toiminnasta maailmassa, vaan vahvasti osa sitä. Tästä syystä RKI:llä pyrimme vaikuttamaan arjen toiminnan tasolla. Työmme on kaksisuuntaista – se tapahtuu kasvattajien ja nuorten kanssa yhteistyössä. Työmme painopiste on tukea kasvattajien itsereflektiota ja ymmärrystä yhteiskunnallisista teemoista. Tarjoamme sekä konkretiaa että visiota yhteiskuntarauhan edistämiseen osana kasvatustyötä. Uskomme että käytäntö ja teoria muutoksesta kulkevat käsi kädessä - ilman konkretiaa tieto jää abstraktille tasolle, mutta ilman kriittistä ymmärrystä välineet saattavat toimia tarkoitustaan vastaan. Käytännöt vailla ymmärrystä voivatkin tehdä enemmän vahinkoa kuin edistää tarkoitustaan.
RKI tekee myös lasten, nuorten sekä marginaalissa olevien erityisryhmien kanssa vahvistavaa rauhantyötä. Se on suorempaa ympäristön resursseja uudelleen jakavaa ja rakenteita muuttavaa toimintaa. Esimerkkinä käytännön työstä on Suomessa tehtävä positiivinen rauhantyö eri hankkeiden kautta. Tällä hetkellä käynnis-
sä olevassa Aatos ja Amine -opetuskokonaisuudsessa järjestetään koululuokkiin mediakasvatuksen ja katsomusdialogin työpajoja, joissa käsitellään esimerkiksi ystävyys- ja tunnetyötaitoja sekä kulttuurien moninaisuutta ja syrjinnän vastustamista nuorten kanssa. Toinen hyvä esimerkki on harrastustoiminnan haasteiden ylittämiseen tähtäävä toiminta, jolla pyrimme valtakunnallisesti tuomaan siirtolaistaustaisten nuorten lajiosaamisen urheiluseurojen valmennusportaaseen sekä saamaan nuoret haluamiensa harrastusten pariin ja sitä kautta osaksi sosiaalista ympäristöä.
Rauha vaatii rohkeutta
Rauhantyön yhtenä haasteena on toiminnan glorifiointi ja sankarillistaminen, mikä voi johtaa ajatteluun rauhantyön yksittäisistä sankareista. Yhteiskunnallinen muutos, johon tähtäämme on kuitenkin aina kollektiivista ja rakentuu useista palasista. Yksilön sekä yhteisön suhde on työmme määrittävä tulokulma. Rauhankasvatuksen ytimessä se kuinka tulemme toimeen ja voimme hyvin yhdessä. Kärjistetysti voidaan sanoa että rauhantyö ei ole, kuten usein ymmärretään, yksilöiden kohtaamisten tai hyvien väestösuhteiden politiikkaa – vaan se yhteiskunnallisen tason työtä. Rauhankasvatuksen ytimessä on aina valta- ja normikriittisyys, eikä se ole irrallaan muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta.
Rauhankasvatus linkittyy sodanvastaisuuteen ja pasifismiin juuri väkivallan vastaisuuden teemojen kautta. Väen, voimankäytön ja vallan kaltaisten kysymysten tarkastelu syventää sekä tuo lisää viitekehykseen, jonka pohjalta voidaan rauhantyössä toimia tavoitteellisesti toimia myös ulkopolitiikassa.
Rauhan tavoittelu on aina muutoksen tavoittelua. Emme elä eriarvoisuudesta vapaassa maailmassa ja sen muuttaminen vaatii aktiivia tekoja. Rauhantyö vaatii rohkeutta, sillä se on normaaliksi tehtyjen asiantilojen haastamista, jotta toisenlainen maailma olisi mahdollinen. Olkaamme siis rohkeita!
LIBAN SHEIKH
KIRJOITTAJA ON YHTEISKUNTATIETEIDEN
OPISKELIJA JA RAUHANKASVATTAJA TAMPEREELTA
KUVA: HELI PEKKONEN
* LÄHDEVIITTEET JA LUKEMISTOA KIINNOSTUNEILLE: Positive Peace in Schools (Cremin, (2018): https://www.sbdb.net/book/ positive-peace-in-schools/385152
Peace Education The Concept, Principles, and Practices Around the World (2002): https://www.routledge.com/Peace-Education-The-Concept-Principles- and
-Practices-Around-the-World/Salomon-Nevo/p/book/9781410612458
