Mieheksi määriteltyjä saksalaisia koskeva yleinen asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2011. Nyt Saksassa käydään keskustelua siitä, pitäisikö yleinen palvelusvelvollisuus tai asevelvollisuus ottaa käyttöön. Palvelus- tai asevelvollisuuden täytäntöönpanoa koskevan keskustelun lisäksi myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on johtanut Saksassa aseistakieltäytymishakemusten määrän kasvuun.
Saksan puolustusvoimien teettämän kyselyn perusteella puolet vastanneista kannattaa sellaisen palvelusmuodon käyttöönottoa, jossa palvelusvelvolliset sijoitettaisiin erilaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Palveluksen voisi suorittaa esimerkiksi avustusjärjestöissä, ympäristönsuojelutehtävissä tai puolustusvoimissa. Palvelus olisi verrattavissa suomalaiseen siviili- ja asepalvelukseen sillä erotuksella, että palvelusaika olisi yhtä pitkä riippumatta palvelusmuodosta. Tämän lisäksi yleinen palvelusvelvollisuus ei olisi sukupuolisidonnainen. Tätä yleistä palvelusvelvollisuutta kutsutaan Saksassa nimellä allgemeine Dienstpflicht, kun taas yleistä asevelvollisuutta kutsutaan nimellä allgemeine Wehrpflicht. Syynä yleisen palvelusvelvollisuuden käyttöönoton suosiolle kerrotaan olevan Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022, joka kyselyn perusteella on lisännyt yleistä turvattomuudentunnetta saksalaisten
keskuudessa.
Kuten Suomessakin, myös Saksassa aseistakieltäytymishakemusten määrä on kasvanut Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Aseistakieltäytymishakemuksia ovat lähettäneet sekä reserviläiset että sellaiset henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet asevelvollisuutta. Erityisesti reserviläiset ja nuoret ovat ottaneet yhteyttä neuvontapalveluihin kysyäkseen aseistakieltäytymisen mahdollisuudesta, mikäli yleinen asevelvollisuus otettaisiin uudelleen käyttöön Saksassa.
Saksan liittopäivien asevoimavaltuutettu Eva Högl on sitä mieltä, ettei yleistä asevelvollisuutta olla ottamassa käyttöön Saksassa. Hän kertoo kuitenkin osallistuvansa mielellään väittelyyn siitä, millä keinoilla Saksan puolustusvoimat voivat värvätä uusia vapaaehtoisia joukkoihinsa.
Aseistakieltäytyjien tilanne Saksassa on perustuslain osalta kohtuullisen hyvä, sillä aseistakieltäytymisoikeus on kirjattu siihen. Vaikka yleinen palvelusvelvollisuus tai asevelvollisuus otettaisiin käyttöön, ei aseistakieltäytyjiä lain perusteella voida tuomita aseelliseen palvelukseen vastoin heidän vakaumustaan.