Antimilitaristi sai haastateltavakseen Aleksis Salusjärven, joka on tehnyt jo vuosia työtä syrjäytyneiden miesten ja poikien parissa. Kouluvierailujen sekä erityisluokkiin ja vankiloiden nuortenosastoille jalkautumisen ohella Salusjärvi on toimittanut Emmi Jäkön kanssa kirjan “Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)”. Haastattelussa hän puhuu kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen tärkeydestä väkivallan ehkäisemisessä.
Artikkelissaan sosiologi Tuomas Hallamaa avaa väkivallan ja maskuliinisuuden kulttuurista yhteenkietoutuneisuutta. Keskinäiseen tukeen perustuvien ryhmien ja verkostojen avulla miehet ovat yhteiskunnassamme ylläpitäneet hallitsevaa asemaansa ja uusintaneet kulttuuria, jossa väkivalta vähintään symbolisella tasolla nähdään normaalina ja hyväksyttävänä.
Antimilitaristin haastattelussa Susinukke Kosola eli Daniil Kozlov kertoo olevansa epäajankohtaisuuden ystävä sekä välttävänsä rajoittavia identiteettejä.
Daniil Kozlovin elämässä kirjallisuus on ollut läsnä varhaisesta lapsuudesta, mutta runouteen hän syttyi lukioikäisenä.
Antimilitaristien kansainvälinen kattojärjestö War Resisters' International täytti viime vuonna 100 vuotta. Järjestön historiaa käsittelevän juttusarjan viimeisessä osassa käydään läpi WRI:n taival kylmän sodan lopusta tähän päivään.
Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla.
Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa suomalaisilla on sanottu aktivoituneen jonkinlainen jopa geneettinen, uinuva muisto menneestä tragediasta: talvisodasta 1939 Venäjän hyökkäystä vastaan. Pitäisin tätä ennemmin ehdollistumana, mutta ilmiön tarkka olemus ei ole tässä välttämätöntä määrittää. On herätty muistamaan "kansa taisteli" -tyyppistä militaristista kuvastoa. Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun yhtenäinen kansa oli väitetysti yhtenäisempi kuin koskaan, suomalainen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen teloitettiin rintamalla suomalaisten toimesta?
Aseistakieltäytyjäliitto osallistui Teemu Mölsän edustamana WRI:n kansainväliseen aseistakieltäytyjien verkostoitumistapaamiseen, joka järjestettiin etäyhteyksin lokakuussa 2021. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa aseistakieltäytyjien tilannetta eri puolilla maailmaa ja pohtia tulevaisuuden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Naiset Rauhan Puolesta -liikkeessä vaikuttava Ulla Klötzer laajentaisi rauhan käsitettä ja tekisi Suomen tunnetuksi rauhan ja kestävän kehityksen kantajana. Antimilitaristi kysyi rauhankasvattajana toimivalta Klötzeriltä, mistä hän saa voimaa työhönsä, ja mikä saa pienet lapset ihailemaan tankkeja.
AKL:n tiedote 26.11.2021.
Asevelvollisuuden kehittämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietintö julkaistiin perjantaina 26.11. Komitea ehdottaa Suomen asevelvollisuusjärjestelmään muutamia uudistuksia, kuten pakollisia kutsuntoja koko ikäluokalle, palveluksen suorittavien määrän kasvattamista, siviilipalveluksen kytkemistä nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustustietämyksen opetuksen lisäämistä koulutusjärjestelmässä.
Tutustuin tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän War Resisters’ Internationalin ja Suomen Antimilitaristisen liiton vaiheisiin maailmansotien välillä. Aikakauden antimilitaristit eivät tyytyneet yksistään kieltäytymään ehdottomasti sotimisesta, vaan he korostivat aktiivista toimintaa sotien syiden poistamiseksi.