undefined chaos keikalla

Undefined Chaos Antimilitaristin haastattelussa.
 

Keitä olette?

Me ollaan kolme tyyppiä, jotka tykkää doomailla.

Mistä olette kotoisin?

Me ollaan universumin lapsia, koska koemme kotipaikkakunnan irrelevantiksi informaatioksi.

Milloin Undefined Chaos on perustettu ja miksi?

Undefined chaos perustettiin jazz-bändinä syksyllä 2021 vaihtoehtoiseksi aktiviteetiksi seinien tuijottelulle.

Miten kuvailisitte musiikkianne?

Venäjän Ukrainassa hyökkäävien joukkojen heikosta motivaatiosta on uutisoitu paljon. Maaliskuun alussa maan puolustusministeriö myönsi, että rintamalle on lähetetty myös nuoria varussotilaita. Julkisessa keskustelussa on myös epäilty Venäjän tapattavan tarkoituksella vähemmistökansallisuuksiaan sodassa. Keitä hyökkääjät ovat?

Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous

Antimilitaristi sai haastateltavakseen Aleksis Salusjärven, joka on tehnyt jo vuosia työtä syrjäytyneiden miesten ja poikien parissa. Kouluvierailujen sekä erityisluokkiin ja vankiloiden nuortenosastoille jalkautumisen ohella Salusjärvi on toimittanut Emmi Jäkön kanssa kirjan “Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)”. Haastattelussa hän puhuu kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen tärkeydestä väkivallan ehkäisemisessä.

 

Piispa Desmond Tutu tapaamassa WRI:n aktiiveja Kapkaupungissa 2014.

Rakkaudesta Ihmiskuntaan – War Resisters' International 100 vuotta
Osa 4: Yksinapaisesta maailmasta kohti uusia uhkia

Antimilitaristien kansainvälinen kattojärjestö War Resisters' International täytti viime vuonna 100 vuotta. Järjestön historiaa käsittelevän juttusarjan viimeisessä osassa käydään läpi WRI:n taival kylmän sodan lopusta tähän päivään.

Henkilökuvassa Timo Virtala

Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla.

Kuvituskuvassa käsi kirjoittaa liidulla vankilamaiseen tiiliseinään "viha" tukkimiehen kirjanpidon tyylillä.

Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa suomalaisilla on sanottu aktivoituneen jonkinlainen jopa geneettinen, uinuva muisto menneestä tragediasta: talvisodasta 1939 Venäjän hyökkäystä vastaan. Pitäisin tätä ennemmin ehdollistumana, mutta ilmiön tarkka olemus ei ole tässä välttämätöntä määrittää. On herätty muistamaan "kansa taisteli" -tyyppistä militaristista kuvastoa. Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun yhtenäinen kansa oli väitetysti yhtenäisempi kuin koskaan, suomalainen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen teloitettiin rintamalla suomalaisten toimesta?

1920-luvulla rakennettu Darulamanin ränsistynyt palatsi

Afganistan on vuosikymmeniä ollut globaalien ja alueellisten valtojen taistelukenttänä. Vuosien kuluessa niin Neuvostoliitto/Venäjä, USA, Iran, Pakistan, Intia, Saudi-Arabia ja muiden länsimaiden joukossa lopulta myös Suomi ovat aseistaneet ja rahoittaneet maan eri aseellisia osapuolia. Tulokset ovat olleet täysin katastrofaalisia ainakin afganistanilaisten kannalta. Lähes 20 vuotta jatkunut sotilaallinen “kriisinhallinta” on osoittautunut kriisiä lietsovaksi.

Rauhanmerkki

Euroopan aseistakieltäytyjien yhteistyöjärjestö EBCO:n kannanotto kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9.2021.

Kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9.2021 EBCO haluaa painottaa, että aseistakieltäytyminen on sekä ihmisoikeus että konkreettinen teko joka edistää rauhaa. Se on konkreettinen teko sodan ja väkivallan torjumiseksi sekä rauhan ja yleismaailmallisten arvojen edistämiseksi.

"Rauhaa ei voi edistää ilman, että samalla edistetään oikeutta aseistakieltäytymiseen", EBCO:n puheenjohtaja Alexia Tsouni totesi.

Aseistakieltäytyjäliitto oli allekirjoittajana mukana CEOBS:n (Conflict and Environment Observatory) Glasgow'n ilmastokokoukselle osoittamassa vetoomuksessa, joka vaatii sotilaspäästöjen vähentämistä. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä vajaat 200 järjestöä.

Mielenosoittaja "War is not green" -kyltin kanssa

224 järjestöä vetosi hallituksia ottamaan armeijoiden päästöt mukaan päästörajoitustavoitteisiin marraskuun Glasgow’n ilmastokokouksessa. The Conflict and Environment Observatory (CEOBS) -järjestön vetoomuksessa olivat mukana mm. Amnesty International, Greenpeace, Human Rights Watch sekä lukuisat rauhanjärjestöt.

Sivut