Kansainvälistä toimintapäivää 15.5. vietettiin tällä kertaa Tampereella viime vuosia suuremmin menoin. Ohjelmaan kuului Sorin aukion kupeessa kokoontunut mielenosoitus, marssi Laikunlavalle ja puistokeikka.
Naš Dom (Meidän kotimme) on aktiivinen valkovenäläinen ihmisoikeusverkosto, joka ajaa myös aseistakieltäytyjien asiaa. Järjestön Vilnassa asuva toiminnanjohtaja Olga Karatš osallistui huhtikuun loppupuolella yhdessä suomalaisten, venäläisten ja kreikkalaisten aseistakieltäytyjien kanssa Object War Gathering -tapahtumaan Ateenassa.
Miten autoritaarisessa maassa asuvasta ihmisestä kasvaa hallinnon vastainen toisinajattelija? Synnytäänkö sellaiseksi, vai vaatiiko se jonkin elämää muuttavan avainkokemuksen?
Antimilitaristi sai haastateltavakseen yliopistotutkija Noora Kotilaisen, joka tutkii yhdessä Susanna Hastin kanssa suomalaisen yhteiskunnan militarisoitumista ja sotilaallista valtaa Suomessa. Kotilainen puhuu haastatelussa mielen militarisaatiosta, kehoittaa meitä kaikkia tarkastelemaan itseämme ja omia ajatuksiamme kriittisesti, ja muistuttaa, että valtion turvallisuus on hyvin kapea turvallisuuden määritelmä.
Tässä artikkelissa esitellään kaksi kuvitteellista uutista. Ensimmäinen uutinen on koostettu viimeisten 15 vuoden aikana Ylen nettisivuilla julkaistujen uutisten pohjalta. Toinen uutinen on uudelleenmuotoilu ensimmäisestä uutisesta. Artikkelin tarkoituksena on nostaa esille, miten tiedotusvälineet eivät nosta esille Suomen nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään liittyviä yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusongelmia.
PUOLUSTUSVOIMAT JA SUOMEN EDUSKUNTA PYRKIVÄT LISÄÄMÄÄN ASEPALVELUKSEN HOUKUTTELEVUUTTA
Välillä aseistakieltäytyjä joutuu puolustuskannalle, kun hänen peliharrastustaan väkivaltaisten räiskintä- tai sotapelien parissa ihmetellään. Pelaaja saattaa esimerkiksi kuulla: ”Eikö tuo riko vakaumustasi” tai ”luulin etteivät pasifistit tykkää sodasta?” Tällaiseen kritiikkiin on kuitenkin melko helppo vastata kertomalla, että ajatteleva ihminen pystyy erottamaan fiktiivisen ja todellisen. Kulttuurituotteiden merkittävimpänä erona vastaaviin tosimaailman tekoihin onkin varmasti se, että niiden kuluttaminen ei tuota vahinkoa eläville olennoille.
Uusimmat käänteet tekoälyjen kehityksessä ovat puhututtaneet, innostaneet ja kauhistuttaneetkin ihmisiä viime aikoina. Emme halunneet pudota kehityksen kelkasta, ja niinpä pyysimme edistynyttä keskustelutekoäly ChatGPT:tä kirjoittamaan johdannon Aseistakieltäytyjäliiton toimintakertomuksesta vuodelle 2022:
Julkisessa keskustelussa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa esitetään usein idän ja lännen yhteenottona. Myös Suomen hakeutumista sotilasliitto NATOn jäseneksi on perusteltu sillä, että Suomen paikka on länsimaana länsimaiden joukossa. Mutta kuinka mairittelevaa kuuluminen Länteen itse asiassa on?
Raja railona aukeaa,
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä.
Julkisuudessa on kuluneen vuoden aikana esitetty useasti, että Euroopan maiden ja länsimaiden on tärkeää näyttää Venäjälle, ettei hyökkäyssota kannata, ja tällä tavoin opettaa kyseinen valtio paremmille tavoille. Muun muassa kesäkuussa 2022 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, ettemme saa luoda Venäjälle “kannusteita ryhtyä tällaisiin operaatioihin tulevaisuudessa”.
Aseistakieltäytyjäliitto järjesti Asevelvollisuuden tulevaisuus-vaalipaneelin Tampereen Puistotornissa 14.2.2023. Paneelikeskustelussa kysyttiin pirkanmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden ajatuksia asevelvollisuudesta tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja turvallisuuden näkökulmista. Paikalla keskustelemassa olivat Anna Kontula (vas), J-P Kivistö (lib), Juho Karvinen (pir), Lila Lähde (eop), Mahmoud Machaal (sd), Riikka Pöntinen (fp) sekä Tiina Wesslin (vihr).
Lauantaina 25. helmikuuta järjestimme yhdessä Rauhanliiton, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean kanssa Rauha Ukrainaan -mielenosoituksen, joka keräsi pääkaupungin kaduille noin tuhat osallistujaa marssimaan rauhan puolesta. Ennen kello yhtä jaettiin Kansalaistorilla jo nopeimmille kylttejä, rauhanpinssejä sekä pieniä lahjapusseja täynnä auringonkukan - Ukrainan kansalliskukan - siemeniä, joiden mukana tulleet kortit vaativat Suomea ja muuta maailmaa etsimään aktiivisemmin keinoja sodan lopettamiseksi.