Kuva näppäinpuhelimesta pinkki-violetilla taustalla.

Antimilitaristin suuressa uskontodebatissa vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski ja uskonnollisia konflikteja ja uskontojen yhteiskunnallisia vaikutuksia opiskellut uskontotieteen maisteri Matias Uusisilta käsittelevät toisilleen osoitetuin kirjein uskontojen roolia sodan ja rauhan kysymyksissä.

Esa Ylikoski

Hei Matias!

Toimitus pyysi minua debatoimaan kanssasi uskonnon ja sodan suhteesta. Olen uskontokriittinen rauhan ystävä. Suostuin koska uskon keskusteluun ja yhteistyöhön.

Amel Barhoumi hymyilee kameralle. Hänellä on päässään musta huivi.

”Islam tulee sanasta salam, joka tarkoittaa rauhaa,” kertoo Amel Barhoumi. Amel on nuori musliminainen Espoosta, joka on huomannut median ajavan tietynlaista verenhimoista kuvaa hänen uskonnostaan, mikä ei Barhoumin mielestä voisi olla kauempana todellisuudesta.

Kuva Euroopan neuvostolta.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on kehottanut Turkkia lopettamaan aseistakieltäytyjien syyttämisen sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätösten täytäntöönpanemiseksi. Vuodesta 2006 lähtien EIT on useaan otteeseen ottanut poikkeavan kannan Turkin oikeusjärjestelmän päätöksiin aseistakieltäytyjien kohteluun ja asemaan liittyvissä tapauksissa.

Kuva ukrainalaisista sotajoukoista seisomassa.

AKL:n ukrainalainen sisarjärjestö Ukrainan pasifistiliike (UPM) arvostelee Ukrainan parlamenttiin tuotua lakiesitystä, jonka katsoo sisältävän "sietämättömiä sotilaallisen diktatuurin elementtejä". Presidentti Volodymyr Zelenskyn lakiesitys nro 3553 sisältää kiristyksiä maan epäsuosittuun asevelvollisuusjärjestelmään. UPM:n mukaan lakiesitys mahdollistaa erittäin ankarat sakot ja vankeusrangaistukset aseistakieltäytyjille ja niille, jotka osoittavat solidaarisuuttaan heille.

Kuvassa EU:n lippuja rivissä liehumassa.

Eritrealaiset aktivistit ovat nostaneet kaksi oikeusjuttua liittyen Euroopan unionin rahoittamaan tieprojektiin Eritreassa. Oikeudessa puitavassa tieprojektissa on hyödynnetty Eritrean kansalaispalvelusjärjestelmän kautta hankittua ilmaistyövoimaa.

Kuva Chilessä tapahtuvasta mielenosoituksesta patsaiden edessä.

Koronakriisin ja sen mukanaan tuomien rajoitusten aikana Chilen hallitus on hankkinut lisää mielenosoitusten hallintaan tarkoitettuja varusteita. Uusimpiin hankintoihin kuuluu muunmuassa 14. heinäkuuta Chileen saapunut itävaltalaisen Rosenbauer-yhtiön valmistama 8-vetoinen ja 12000 litraa vetävä vesitykkiauto.

Rosenbauerin päätoimialana on paloturvallisuus, mutta se on tehnyt myös yhteistyötä eri maiden poliisivoimien kanssa jo pitkään. Vuonna 2012 yhtiö myi Chilen poliisille 10 vesitykkiautoa yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla.

Havaintokuva Reaper Dronesta.

Yhdysvallat ilmoitti 24. heinäkuuta aikovansa rikkoa MTCR (Missile Technology Control Regime) -sopimusta, jolla rajoitetaan ohjustekniikan siirtymistä sopijamaista muihin maihin. Ilmoituksensa mukaan Donald Trumpin hallinto tulkitsee nyt sopimusta yksipuolisesti uudelleen edistääkseen miehittämättömien aseistettujen lennokkien vientiä.

Kuvassa on suuri vaaleaväritteinen rakennus, jonka edessä on suihkulähde.

Veljekset Eldor ja Sanjarbek Saburov saivat 6. elokuuta 2020 Turkmenistanissa kahden vuoden vankeustuomion kieltäydyttyään asepalveluksesta omantunnon syistä. Kuten useimmat turkmenistanilaiset aseistakieltäytyjät, 21-vuotias Eldor ja 25-vuotias Sanjarbek kuuluvat Jehovan todistajiin. Tuomioistuin ei antanut veljeksille lupaa valittaa tuomiosta.

Kuva erilaisista paperilyhdyistä, joiden kylkeen on kirjoitettu eri maiden joissa on konflikteja nimiä sekä piirretty erilaisia rauhansymboleita.

6. elokuuta vietettiin jälleen kansainvälisesti atomipommien uhrien muistopäivää eli Hiroshima-päivää. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 75 vuotta Yhdysvaltain ydinasehyökkäyksestä Japanissa sijaitsevaan Hiro-shimaan. Nagasakiin tehdyn toisen ydinaseiskun kohdalla vastaava vuosipäivä oli kolme päivää myöhemmin.

Kuva väkivaltaa vastustavasta muraalista Kolumbiassa.

Vasten tahtoaan armeijaan värvätty kolumbialainen aseistakieltäytyjä Brayan González on joutunut viettämään jo yli vuoden armeijan kasarmilla. González pakotettiin armeijaan mielivaltaisesti syyskuussa 2019 ilman mahdollisuutta ilmoittautua aseistakieltäytyjäksi, joka on ollut mahdollista vuodesta 2017 lähtien. Yli vuoden González on vastustanut valtavan henkisen paineen alla määräyksiä, suostumatta tarttumaan armeijan varusteisiin tai aseisiin kasarmilla.

Sivut