Samana päivänä kun Suomessa juhlittiin viime kesänä juhannusta, kokoontui Etiopian pääkaupunki Addis Abeban pääaukiolle paikallisen lehdistön arvion mukaan kolmesta neljään miljoonaa ihmistä. Myös Antimilitaristi oli paikan päällä.

Joukko nuoria yli kahdestatoista maasta tapasi Lillehammerissa tavoitteenaan siltojen rakentaminen ja yhteisen sävelen löytäminen. “Monet meistä tulevat konfliktien repimiltä alueilta ja toistemme kuunteleminen on vähintä mitä voimme tehdä” sanoo Josh Nadeau, joka osallistui viimevuotiseen Nansen Dialogue Summer Schooliin.

“En ikinä pitänyt anteeksiantamista tärkeänä.”

“En usko nollatoleranssiin argumentaatiossa, vaikka itsellänikin on nollatoleranssi joissakin asioissa.”

Veljeily on tehokas keino luoda positiivisia siteitä ihmisten välille. Väkivallattoman kamppailun klassikkoteoreetikko Gene Sharp määrittelee teoksessaan 198 Methods of Nonviolent Action veljeilyn tarkoittavan – ehkä hieman tautologisesti – ihmisten käännyttämistä veljiksi tai olemaan ikään kuin he olisivat veljiä. Myöhemmin teoksessa hän raottaa määritelmää hieman enemmän kuvailemalla veljeilyä metodiksi, joka voi "auttaa tuomaan ihmisiä joilla on samanlaisia ideaaleja tai uskomuksia yhteen sitein, joita on lähes mahdoton saavuttaa muilla keinoin".

Vuonna 2002 perustettiin väkivallatonta rauhanturvaamista tekevä Nonviolent Peaceforce -järjestö, joka on siitä lähtien kasvattanut toimintaansa tasaisesti. Parhaillaan järjestöllä on käynnissä projekteja viidessä maassa: Filippiineillä (vuodesta 2007 alkaen), Etelä-Sudanissa (2010-), Myanmarissa (2012-), Bangladeshissa (2017-) ja Irakissa (2017-). Väkivallaton rauhanturvaaminen on niin tehokasta ja yksinkertaista, ettei sitä aina uskota todeksi. Antimilitaristi haastatteli Outi Arajärveä, joka toimi järjestön johtokunnassa vuosina 2008-2016.

 

AKL:n vuodesta 2017 toimineessa Siviilien puolustus -opintopiirissä vieraili  14.11. puhumassa Juha Penttilä. Hän oli lokakuussa 2018 mukana saksalaisen Ende Gelände -toimintaryhmän aktiossa Reininmaan Nordhein Westfalenin Saksan toiseksi suurimman voimayhtiön RWE:n hiililouhinta-alueella. 5 000–6 000 aktivistia pysäytti alueelle kulkevan junaliikenteen 22–24 tunniksi.

 

Amerikkalainen pitkän linjan pasifisti ja rauhanaktiivi David McReynolds menehtyi 17.8.2018. David oli yksi War Resisters’ League:n (WRL) tunnetuimmista aktivisteista ja toimi myös mm. War Resisters’ International:n (Kansainvälinen sodanvastustajien liitto) puheenjohtajana 1980-luvulla. Moni suomalainen tuntee hänet myös International Peace Bureau:n toiminnasta. David oli kahteen kertaan USA:n presidenttiehdokkaana, tuoden julki myös seksuaalisen suuntautumisensa: Hän on ainoa presidenttiehdokas, joka on ollut avoimesti pasifisti, sosialisti ja gay.

Tietyt asiat ne vain pysyvät ja tulevat joka vuosi uudestaan. Sain valitettavasti tänäkin syksynä säännöllisesti lukea Pohjois-Karjalankin paikallislehdistä juttuja kutsunnoista, mikä oli tylsää saman ja vanhan toistoa.

Juuassa ilmestyvän Vaarojen Sanomien mukaan näyttivät siellä aluksi Veteraanien perintö -nimisen elokuvan, jonka Combat Cameraksi kutsuttu armeijan propagandaporukka on ulospusertanut. Kunnioittaisivat veteraanien uhrausta edes sen verran, että jättäisivät heidät jo lopultakin rauhaan. Vanhat miehet!

Suomeen perustettiin vuoden 2018 alussa uusi liitto ajamaan työstäkieltäytyjien etua. Työstäkieltäytyjäliiton toimijat suostuivat vastaamaan kollektiivisesti muutamaan esittämäämme kysymykseen.

Mikä Työstäkieltäytyjäliitto on ja miksi se on perustettu?

Palkkatyö on rikos ihmiskuntaa vastaan. Työstäkieltäytyjäliitto on päättänyt olla tukematta minkäänlaista toisen palveluksessa tehtävää työtä ja kamppailla palkkatyön kaikkien syiden poistamiseksi.

Feministifilosofi Simone de Beauvoirin mukaan naiseksi ei synnytä vaan naiseksi tullaan. Tätä ajatusta tulkitaan usein niin, että sosiaalinen sukupuoli rajoittaa naisten elämää ja mahdollisuuksia. Toisaalta myös miehiin kohdistuu samantyyppistä rajoittamista ja ohjailua. Selkein esimerkki suomalaisessa yhteiskunnassa on tietysti miehiä koskeva asevelvollisuus.

Suomessa nuorten militarisointi näkyy asevelvollisuusjärjestelmään kuuluvissa kutsuntatilaisuuksissa, joissa noin 17-vuotiaille miesoletetuille armeija esitetään hyvässä valossa. Maissa, joissa asepalvelus on vapaaehtoista, on löydetty muita keinoja saada nuoria liittymään armeijaan tai suhtautumaan myötämielisesti sitä kohtaan. On käytetty esimerkiksi runsasta mainostamista tai vaikutettu koulujen kautta.

Sivut