Ukrainassa käytetään kovia otteita asevelvollisia kohtaan. Aseistakieltäytymisoikeus ei toteudu ihmisoikeusmyönteisellä tavalla, mutta sotilaaksi jotumista vältellään omin keinoin. Pakkovärväykset ja asevelvollisuus herättävät voimakasta vastarintaa.
Kesällä 2019 20-vuotias Yehor Potamanov oli saattamassa sairasta isäänsä sairaalaan Harkovassa kun joutui yllättäen poliisin ja sotilaskomissariaatin kidnappaamaksi. Kaupungissa oli käynnissä jälleen yksi ratsia asevelvollisten pakkovärväämiseksi armeijaan. Niiden aikana asevelvolliset, jotka eivät ole suorittaneet palvelustaan, otetaan kiinni ja kuljetetaan kutsuntatoimistoihin. Sieltä heidät siirretään edelleen keskuksiin, joissa he odottavat vankeudessa siirtoa sotilasyksiköihin. Olosuhteet ovat ankeat. Usein kiinniotettujen hiukset ajetaan lyhyeksi ja heillä on vaikeuksia olla yhteydessä omaisiin. Sotilaskomissariaatilla ei ole laillista oikeutta pidättää kansalaisia.
Potamanov vastusti vapaudenriistoaan eikä suostunut vannomaan sotilasvalaa. Hän aloitti viikon kestäneen nälkälakon, jonka seurauksena hänet siirrettiin sotilassairaalaan. Sotilasviranomaiset koettivat perhettä painostamalla saada Potamanovin pään kääntymään. Rikostutkinnan uhalla häneltä koetettiin saada sotilasvalaa tai lääkärinlausuntoa mielisairauden perusteella. Tähän Potamanov ei suostunut, vaan terveydentilansa kohennuttua hän karkasi sairaalasta.
Metsästyskausi kahdesti vuodessa
Ukrainassa kutsutaan kahdesti vuodessa 20-27 vuotiaat miehet, jotka eivät ole saaneet vapautusta tai lykkäystä, aloittamaan asepalvelus. Paikallisviranomaiset ja työpaikat ovat velvollisia ilmoittamaan piirissään olevista asevelvollisista sotilaskomissariaatille. Asepalveluksen välttäminen on tästä huolimatta erittäin yleistä. Ukrainan pasifistiliikkeen pääsihteerin Yurii Sheliazhenkon arvion mukaan noin puolet kutsutuista välttelee aktiivisesti palvelusta ja lisäksi erilaisten vapautus- ja lykkäysmenettelyjen ansiosta vain pieni murto-osa lopulta suorittaa palveluksen.
Pelkästään kesällä 2019 Harkovassa satoja nuoria miehiä joutui samankaltaisen kaappauksen kohteeksi kuin Yehor Potamanov. Ratsioiden yhteydessä sotilaskomissariaatin virkailijoita usein lahjotaan jättämään nuoret rauhaan. On raportoitu myös useita tapauksia, joissa raivostunut lähipiiri on estänyt kaappauksen väkivallalla virkailijoita kohtaan.
Pakkovärvätyt tekevät myös epätoivoisia tekoja välttääkseen palvelukseen joutumisen. Vapautuksen saamisen toivossa kolme kaapatuista harkovalaisista viilsi ranteensa auki ja yksi koetti hirttää itsensä. Myös useita varusmiesten itsemurhia on raportoitu viime vuosina.
Poliisi on ollut haluton tutkimaan kaappauksien yhteydessä tapahtuvaa epäinhimillistä kohtelua ja väkivaltaa. YK:n ihmisoikeustarkkailijat raportoivat sotilaskomissariaatin virkailijoiden syyllistyneen 11 mielivaltaiseen pidätykseen kesän 2019 aikana. Erään uhrin kertomuksen mukaan häntä uhkailtiin valheellisesti 20 vuoden vankeustuomiolla ja kehotettiin "katsomaan taakseen kävelessään kaupungilla".
Valtiollisten tilastojen mukaan asepalveluksen välttelemisestä tai karkuruudesta annettiin vuosien 2014-18 aikana noin 17000 rangaistusta. Suurin osa tuomituista sai sakkoja, mutta lähes 3000 tuomittiin vankeuteen. Vankeusrangaistukset vaihtelevat muutamista kuukausista useisiin vuosiin.
Varusmiehet orjatyövoimana
Asepalvelus kestää 12-18 kuukautta. Varusmiehiä ei sijoiteta sotatoimialueille, mutta reserviin kuuluvat voidaan mobilisoida myös konfliktialueille. Kun palvelusta on takana 11 kuukautta, varusmiehet voivat allekirjoittautua sopimussotilaiksi. Noin 40 prosenttia heistä tarttuu tähän.
Suuri osa varusmiehistä ei osallistu varsinaiseen sotilaskoulutukseen vaan heidän tehtävikseen jäävät esimerkiksi varuskunnan vartiointi ja siivous tai muut armeijan hyväksi tehtävät ruumiilliset työt. Varusmiehiä saatetaan käyttää jopa orjatyövoimana armeijan virkailijoiden henkilökohtaisten asuntojen rakennustöissä. Armeijan väärinkäytöksiä katsotaan läpi sormien, eikä virkailijoita ole asetettu syytteisiin.
Ukrainassa on käytössä myös siviilipalvelusjärjestelmä, mutta sen suorittaminen ei ole mahdollista kaikille aseistakieltäytyjille. 18-27 kuukautta kestävään palvelukseen voivat hakeutua ainoastaan tiettyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat jäsenet. Lisäksi hakeutuminen on mahdollista vain kaksi kuukautta ennen määrättyä palvelukseenastumisaikaa. Tämän jälkeen ainoa tapa kieltäytyä aseista on pakoilu tai sotilasviranomaisten lahjonta. Myöskään varusmiehillä tai sopimussotilailla ei ole laillista mahdollisuutta aseistakieltäytymiseen.
Ukrainalaiset vaativat rauhaa
Ihmiset ovat kyllästyneitä vuonna 2014 alkaneeseen Itä-Ukrainan sotaan. Tuhansia ihmisiä on kuollut, haavoittunut ja joutunut pakolaiseksi. Sota on repinyt rikki yhteiskuntaa ja perheitä. Presidentiksi vuonna 2019 valitun Volodymyr Zelenskyn suosion yhtenä syynä olivat lupaukset rauhan edistämisestä.
Myös asevelvollisten kohtelu on herättänyt voimakasta vastustusta. Ukraina on useaan otteeseen luvannut kumota asevelvollisuusjärjestelmänsä ja siirtyä puhtaasti ammattiarmeijaan. Käynnissä oleva sota toimii kuitenkin verukkeena järjestelmän ylläpidolle. Presidentille osoitettu asevelvollisuutta vastustava adressi keräsi yli 10000 allekirjoitusta elokuussa 2019.
Myös Yehor Potamanovin kaappaaminen päättyi tragediaan. Kun kaappauksen myötä häneltä riistettiin oikeus pitää huolta sairaasta isästään, menehtyi tämä pian sen jälkeen. Kunnollista tutkintaa Potamanovin kohtelusta ei ole vieläkään aloitettu. Sen sijaan hänestä on etsintäkuulutus sotilaskarkuruudesta.
Lähteenä artikkelissa on käytetty Ukrainan pasifistiliikkeen pääsihteerin Yurii Sheliazhenkon haastattelua, hänen toimittamaansa muistiota European Bureau for Conscientious Objection -järjestölle sekä hänen toimittamansa Pravdoshukach-lehden artikkeleita.
TEKSTI: ESA NORESVUO