Annika Rauhalan videoteokset Jouha ja Viesti Venäjälle herättivät huomiota ja voimakkaita tunteita kaksilla edellisillä Art Fair Suomi -nykytaidefestivaaleilla. Tässä artikkelissa taiteilija esittelee teoksensa, jotka tarkasti kartoittavat vallan ja väkivallan teemoja.
Vuonna 2018 Suomessa järjestetyn Baltic Glory -rauhanharjoituksen osallistujien joukossa oli kuva- ja esitystaiteilijoita. Kontaktien luomisen kautta taidetta nähdään ja kuullaan myös tämän vuoden rauhanharjoituksessa. Taiteilijat Elizaveta Savolainen ja Alexandra Orlova vierailivat huhtikuussa Helsingissä Feministisen sarjakuvan residenssissä sekä kertoivat politiikkaan ja antimilitarismiin liittyvästä taiteestaan Rauhanasemalla 16.4. Puhetta performanssista- keskustelussa.
Lähi-itää vuosia terrorisoineen ääri-islamilaisen Isis-järjestön viimeiset alueet vapautettiin alkuvuodesta, kun Isisin viimeinen Syyriassa sijainnut tukikohta Baghuz vallattiin. Samalla useita tuhansia Isisin kannattajia jäi vangeiksi. Isisin kannattajakunta on kotoisin monista eri maista, ja merkittävä osa vangeiksi jääneistä on lähtöisin länsimaista.
Isossa-Britanniassa perustettiin lokakuussa 2018 uusi ympäristöryhmä nimeltä Extinction Rebellion (lyhennetään XR), joka laajeni nopeasti maailmanlaajuiseksi liikkeeksi 50 maahan. Kesäkuuhun 2019 mennessä XR:lle on perustettu yli 340 paikallisryhmää, jotka ulottuvat Kiinasta Yhdysvaltoihin. Suomessa XR perustettiin marraskuussa 2018 ja liike alkoi käyttää kotoperäisempää nimeä Elokapina. Suomen Elokapinan koordinaattori Tuulia Reponen kertoi Antimilitaristille mistä uudessa ympäristöliikkeessä on kysymys.
Pyörähdys kahdessa helsinkiläisessä galleriassa. Puistolounas pitkin puhein. Majoitetut, Anton Romanov, ukrainalainen performanssitaiteilija, saatettu lentokenttäbussiin, henkihieverissä juosten unohtunut kännykkä kouraan, ja kanssakuraattori Alexandra Orlova saatettu bussiin. Mission accomplished.
Milloin 100% CIVIL -taidenäyttelyn järjestämisestä päätettiin? En löydä kalenterimerkintää tämän vuoden puolelta. Yhteistyöstä taiteilijoiden kesken päätettiin vuosi sitten Baltic Gloryssa, tavoitteena järjestää antimilitaristinen näyttely.
Kolmas kansainvälinen Baltic Glory -tapahtuma toteutui suurempana kuin koskaan kun 97 rauhanaktivistia kokoontui Loviisaan 15.–18. elokuuta.
Rauhanharjoituksessa eri maiden aktivistit pohtivat toimintatapoja sodan ja militarismin kukistamiseksi. Osallistujat toteuttivat monin eri tavoin vastauksia tehtäviin, esimerkiksi keskustelujen, kuvien, tekstien, videon, tanssin ja performanssien kautta. Rauhanaktivistit kirjoittivat yhdessä myös julkilausuman, jonka julkaisemme kokonaisuudessaan seuraavassa Antimilitaristissa.
Siviilien puolustus on Aseistakieltäytyjäliiton tukema projekti, jonka tavoitteena on kehittää uusi ei-sotilaallinen, väkivallattomalle toiminnalle perustuva puolustusratkaisu Suomelle. Baltic Gloryn myötä Siviilien puolustus on luonut myös kansainvälisiä yhteyksiä.
Suuntaatko sinä tai tähyääkö toverisi siviilipalvelukseen kesken opintojen? Tai onko siviilipalvelus jo suoritettu opiskelujen alkaessa? Palvelusaikana hankitun osaamisen osoittamista ei kannata missään nimessä unohtaa. Antimilitaristin eri oppilaitoksille ja siviilipalvelusviranomaisille tekemien tiedustelujen myötä selvisi, että omalla aktiivisuudella on mahdollista välttää asioiden opiskelu kahteen kertaan ja ansaita helpommin opintopisteitä. Tätä mahdollisuutta kuitenkin käytetään harvoin.
Tätä artikkelia luonnostellessani puolustusvoimilla on käynnissä ohimarssi täällä synnyinkaupungissani Loimaalla. Marssi tapahtuu Puistokadulla, jonka varrella sijaitsee entinen yläasteeni ja lukioni. En kuitenkaan vaivaudu menemään vajaan kahden kilometrin päässä olevalle tapahtumapaikalle, jossa olisi ainakin sotilasvalatilaisuus ja kalustonäyttely – militarismin normalisoiminen tuskin on ilmiö, jonka näkeminen piristäisi opiskeluasioista stressaavaa mieltäni. Täytyy siis vain täältä etäältä toivoa, että sotilaat todella marssivat koulun ohi eivätkä sinne sisään.
Rauhasta voi tehdä itselleen opintosuunnan, tai vaikka ammatin. Antimilitaristi
haastatteli rauhantutkimusta Tampereen yliopistossa maisteriohjelmassa opiskellutta
Asepalvelus 2020 -kampanjan koordinaattoria Milja Suihkoa sekä Uppsalan
yliopistossa samaa alaa kandidaattiohjelmassa opiskelevaa Elsa Bjursénia.