Jokaisella tulisi olla oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja tulla arvokkaasti kohdatuksi sellaisena kuin on. Ikävä kyllä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat ympäri maailman kokevat edelleen jatkuvaa väkivaltaa, syrjintää ja turvattomuutta. Vähemmistöjen ihmisoikeudet eivät edisty itsestään, vaan täytyy muistaa, että jokainen edistysaskel on seurausta uupumattomasta ihmisoikeustyöstä ja keskustelun ylläpitämisestä. Tätä jatkuvaa työtä sekä aktiivista liittolaisuutta on jatkettava ympäri vuoden.
AKL:n tavoitteisiin kuuluu pakollisen asepalveluksen lakkauttaminen. Suomen asevelvollisuus on syrjivä paitsi vakaumukseen, myös sukupuoleen nähden. Järjestelmä on haitallinen kaikille sukupuolille - se toisaalta asettaa tietynlaisia odotuksia juridisesti mieheksi määritellyille mutta samalla antaa yksipuolisen määritelmän kyvykkäästä ihmisestä.
Järjestelmä on lähtökohtaisesti hyvin ongelmallinen transfeminiinien ja muunsukupuolisten näkökulmasta, keitä se ei läheskään aina huomioi. Etenkin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat raportoivat usein jo kutsuntatilaisuuden epämiellyttäväksi tai ahdistavaksi.
Kutsuntoihin on mahdollista saada tukihenkilö mukaan, kun asiasta ilmoittaa kutsuntapaikalle tultaessa. Perusteluksi tähän riittää esim. jokin sairaus tai tulkkauksen tarve, mutta myös se, että kokee tilanteen ahdistavaksi, eli mitään diagnoosia tähän ei tarvita. Asiasta voi ja kannattaa myös etukäteen kysyä kutsunnat järjestävältä aluetoimistolta.
Palveluksesta vapautuminen mielenterveydellisin perustein taas on mahdollista usean eri diagnoosin perusteella.
Mielenterveydellisestä ja myös antimilitaristisesta näkökulmasta vapautuksen saaminen mahdollisimman helposti on hyvä asia. Armeijan määritelmä kyvykkäästä yksilöstä kuitenkin pohjautuu seksistiseen, ableistiseen, queerfobiseen ja sukupuolibinääriä ylläpitävään ajattelutapaan, ja se myös vahvistaa tähän liitettyjä normeja ja ihanteita. Huomio kohdistuu herkästi yksilön terveyteen, eikä esim. siihen, että armeijan ilmapiiri usein on syrjivä juuri sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Suomessa juridisesti mieheksi määritellyt ovat siis lähtökohtaisesti palvelusvelvollisia (ase- tai siviilipalvelus), joten armeija laitoksena koskettaa merkittävää osaa suomalaisista ja sen vaikutus yleiseen moraalikäsitykseen ja ilmapiiriin on täten myös merkittävä. Asepalveluksen näkeminen jonkinlaisena oletuksena jättää suurimman osan ikäluokasta tällaisen mystifioidun "yhteisen kokemuksen" ulkopuolelle.
Kaikille vapaaehtoinen palvelus vapauttaisi lukuisia henkilöitä epämieluisasta arviointitilanteesta ja osaltaan poistaisi oletuksia siitä, kenen kuuluu suorittaa palvelus. Sekä nykyisen että toivottavan tulevan järjestelmän tulee kuitenkin paremmin huomioida inklusiivisuus ja yksilönvapaus sekä tehdä aktiivista työtä varmistaakseen vähemmistöjen yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet. Asepalveluksen kohdalla tämä tarkoittaa merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
