Jemenissä on käynnissä maailman tällä hetkellä vakavin humanitaarinen kriisi. Jemeniläisten armeijoiden ja kapinallisryhmien ohella maan sisällissotaan ovat sekaantuneet useat ulkomaat, ennen kaikkea alueelliset suurvallat Saudi-Arabia ja Iran, mutta myös esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Asekaupan kautta Suomikin on osallistunut konfliktin ruokkimiseen.
Jemen on heikko ja moniongelmainen valtio, jonka alueella kriisit ovat seuranneet toisiaan sen kolmikymmenvuotisen historian ajan. Nykyistä sisällissotaa ovat edeltäneet ensimmäinen sisällissota keskushallinnon ja etelän separatistien välillä vuonna 1994, rajakahakat Eritrean kanssa 1995 ja Saudi-Arabian kanssa 1998, somalialaisten merirosvojen hyökkäykset, terrorismin vastainen sota Al-Qaidaa vastaan 2000-luvun alusta lähtien, huthikapina vuodesta 2004 ja etelän separatistien kapina vuodesta 2009 lähtien sekä Jemenin vallankumous vuonna 2011.
Jemenin vallankumouksessa arabikevään tapahtumista innoittuneet mielenosoittajat syöksivät vallasta presidentti Ali Abdullah Salehin, joka oli hallinnut maata sen perustamisesta lähtien ja Pohjois-Jemeniä jo ennen sitä. Valtaan noussut Abdrabuh Mansur Hadin hallitus ei kuitenkaan onnistunut saamaan otetta koko maasta, vaan eri kapinallisryhmät vahvistuivat entisestään.
Nykyisen sisällissodan lähtölaukaukset ammuttiin vuonna 2014, kun zaidilaista uskonnollista vähemmistöä edustavat maan pohjoisosan huthikapinalliset valtasivat pääkaupunki Sanaan ajaen pakoon Hadin hallinnon. Valtausta edelsi huthien liittoutuminen entisen vihollisensa Salehin kanssa, jolla oli edelleen merkittävää vaikutusvaltaa erityisesti maan pohjoisosassa.
Täysimittainen sota alkoi seuraavana vuonna, kun huthit jatkoivat etenemistään kohti maan toista merkittävää suurkaupunkia Adenia. Hadi esitti Saudi-Arabian johtamalle arabimaiden koalitioille pyynnön puolustaa hallintoaan. Saudien kilpailija Iran puolestaan alkoi lisääntyvässä määrin tukea hutheja, joiden noudattama uskonnollinen suuntaus on Iranin pappisvaltion virallisen uskonnon, šiialaisen islamin eräs haara.
Sotkuisen sodan keskellä Etelä-Jemenin itsenäisyyttä tai itsehallintoa ajava Etelän liike ja Al-Qaida ovat jatkaneet omia kapinoitaan keskushallintoa vastaan. Kapinallisryhmät ovat taistelleet myös keskenään. Hetkellisesti liittoutuneet huthit ja Salehin kannattajatkin ajautuivat myöhemmin välirikkoon, ja huthit surmasivat Salehin vuoden 2017 lopulla.
Huhtikuusta 2022 alkaen toivon pilkahduksen maan tilanteeseen tarjosi sodan keskeisten osapuolten välille solmittu tulitauko, jota jatkettiin kahteen otteeseen. Sen aikana taistelut laantuivat ja jemeniläisten arjen raportoitiin jossain määrin helpottuneen, vaikka osapuolet syyttivät toisiaan taistelutoimien jatkamisesta. Lokakuussa 2022 tulitauko kuitenkin päättyi ilman sopimusta jatkosta, minkä jälkeen taistelut ovat jälleen kiihtyneet.
Humanitaarinen katastrofi
YK:n ihmisoikeusneuvostolle vuonna 2019 luovutetun raportin mukaan Jemenissä on käynnissä maailman pahin humanitaarinen kriisi. Siviilien elämää piinaavat muun muassa ilmaiskut siviili-infrastruktuuriin ja mielivaltaiset pommitukset, maamiinojen käyttö, murhat, pidätykset, kidutus, seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta ja humanitaarisen avun saannin estäminen. Kaikkien osapuolten epäillään käyttäneen nälänhädän aiheuttamista aseena konfliktissa.
Sodassa on tapettu tähän mennessä yli 150 000 ihmistä, minkä lisäksi yli 227 000 ihmistä on kuollut sodasta johtuvaan nälkään ja terveydenhuollon romahdukseen. Pelkästään Saudi-Arabain johtaman liittouman pommituksiin on kuollut yli 19 000 siviiliä. Yli kolme miljoonaa jemeniläistä on joutunut pakenemaan sotaa.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että 80 prosenttia jemeniläisistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Maan lähes romahtaneen terveydenhuollon vuoksi muualla harvinaiset tai kokonaan kitketyt sairaudet, kuten kolera, kurkkumätä ja tuhkarokko ovat levinneet maassa. Myös covid-19-kuolleisuus on korkea ja koronarokotekattavuus maailman alhaisin.
Sivussa maailman ja erityisesti rikkaimpien maiden huomion keskipisteestä Jemenin siviilien auttaminen on vaikeaa. YK:n Jemeniä koskevan humanitaarisen avun suunnitelman toteuttamiseen tarvittavasta rahasummasta puuttuu edelleen lähes puolet.
“Länsimaat” osallisina
Huolimatta humanitaarisesta katastrofista Jemenin sota ei ole noussut yleiseen tietoisuuteen niin sanotuissa länsimaissa, eikä siviilien tappamiseen ja törkeihin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä maita vastaan ole ryhdytty toimenpiteisiin. Päinvastoin: Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat tukeneet sodassa johdonmukaisesti Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa, ja lähettäneet Jemeniin jopa pieniä määriä omia sotilaitaan. YK:n maajohtaja Jamie McGoldrick arvosteli ankarin sanoin länsiliittoutuneiden toimintaa vuonna 2017. YK:n ihmisoikeusneuvostolle vuonna 2019 luovutetussa raportissa huomautettiin, että sodan eri osapuolia tukevat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Iran voitaisiin mahdollisesti lukea osasyyllisiksi sotarikoksiin Jemenissä.
Yhdysvallat ei katso olevansa osa saudiliittoumaa, mutta tukee sitä vastustaakseen terrorismia. Yhdysvallat on iskenyt sodan aikana liittouman vastustajiin miehittämättömillä lennokeilla ja ohjuksilla. Se on myös myynyt Barack Obaman ja Donald Trumpin hallintojen aikana yhteensä miljardien arvosta sotilaskalustoa Saudi-Arabialle.
Trumpin piti Saudi-Arabiaa erimielisyyksistä huolimatta Yhdysvaltain “vankkumattomana kumppanina”. Presidenttikampanjansa aikana Joe Biden käytti saudeista kovaa kieltä ja sanoi aikovansa tehdä heistä “hylkiöitä”. Venäjälle Ukrainassa aloitetun hyökkäyssodan vuoksi asetettujen fossiilista energiaa koskevien pakotteiden jälkeen Yhdysvallat on kuitenkin entisestään lähentynyt Lähi-idän rikasta öljyvaltiota. Kesäkuussa Biden jo vaihtoi Mekassa tuttavallisen nyrkkitervehdyksen maata itsevaltaisesti johtavan Mohammed bin Salmanin kanssa. Jemeniläisiä siviiliuhreja ei toistaiseksi ole nähty pakotteiden määräämisen arvoisiksi.
Suomen asekauppa Jemenissä sotaa käyviin maihin
Jemenin sodan alkuvaiheessa Saudi-Arabia ja sen kanssa liittoutuneet Arabiemiraatit kuuluivat useina vuosina Suomen suurimpiin asevientimaihin. Suomi myi näihin maihin esimerkiksi kranaatinheittimiä ja panssariajoneuvoja sekä asejärjestelmien varaosia. Loppuvuodesta 2017 norjalainen Verdens Gang -lehti paljasti suomalaisen Patrian valmistamien ja Arabiemiraatteihin myytyjen panssariajoneuvojen osallistuneen sotatoimiin Jemenissä.
Sotilastarvikkeiden vienti vaatii Suomessa aina luvan, jonka myöntäminen on viime kädessä poliittinen päätös. Useiden kansalaisjärjestöjen jatkuvan kritiikin vuoksi Juha Sipilän hallitus päätti vuonna 2018 lopettaa uusien vientilupien myöntämisen Jemenin sotaa käyviin maihin. Päätös ei kuitenkaan peruuttanut jo aiemmin myönnettyjä lupia, joiden turvin asekauppa on edelleen käytännössä jatkunut.
Sanna Marinin hallitus on jatkanut asiassa samankaltaisella kaksinaamaisella linjalla. Hallitusohjelman mukaan “Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.” Kuitenkin maaliskuussa 2020 hallitus päätti uusista pitkäkestoisista asevientiluvista Arabiemiraatteihin, vain Vasemmistoliiton paikalla olleen ministerin vastustaessa. Sotilastarvikkeita voidaan uusien lupien voimin viedä Arabiemiraatteihin vuoteen 2039, osin jopa vuoteen 2050 asti.
TEKSTI: AKU KERVINEN
KUVA: THE WHITE HOUSE, PUBLIC DOMAIN, VIA WIKIMEDIA COMMONS
Lähteitä:
-
AKYS-tiedote 2/2018: Jemenissä rakennetaan samalla kun sota tuhoaa elinkeinot
-
BBC 4.7.2019: Yemen: Western powers may be held responsible for war crimes - UN
-
Helsingin Sanomat 3.11.2022: ”On vaikea elää ilman jalkaa” – Jemen on maailman vaarallisin paikka lapselle
-
Helsingin Sanomat 3.10.2022: Jemenin tulitauko päättyi vailla sopimusta jatkosta – Huthikapinallisten mielestä tulitauko oli ”umpikuja” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009108622.html
-
Lääkärit ilman rajoja: Jemen https://laakaritilmanrajoja.fi/taalla-me-teemme-toita/maat/jemen/
-
Rauhanliitto 12.3.2020: Jälleen asevientilupa Arabiemiraatteihin – rauhanjärjestöt tyrmistyivät
-
Sadankomitea 25.10.2021: Arabiemiirikuntiin asevientilupia 140 miljoonalla eurolla – luvat peruttava!
-
The Washington Post 4.8.2017: U.S. troops are on the ground in Yemen for offensive against al-Qaeda militants
-
Verdens Gang 11.1.2018: Ny video avslører: Her kriger væpnet kjøretøy fra norskeid selskap i Jemen
-
Yle 28.12.2017: "Täydellistä välinpitämättömyyttä" – YK:n maajohtajalta harvinaista kritiikkiä länsijoukkojen sotatoimista Jemenissä
