Lällällällälllää situationisteillapa ei ollutkaan tietokoneita. Mutta Antimilitaristin supersalaisessa bunkkerissa piilottelevilla pakinoitsijoilla niitä on useita ja jopa melkein vakaa laajakaistakin, jonka kautta pääsy nykynetin apokalyptisillä sivukujilla piilotteleviin anagrammikoneisiin on taattu. Toki anagrammeja voisi pohtia myös kynää ja paperia käyttäen, tai jopa päässään, mutta tässä artikkelissa Käpykaartin propagandaministeri on onnistunut mädättämään aivonsa lyhytformaattisisällöillä ja kofeinoiduilla virvoitusjuomilla sen verran primordiaaliseksi mössöksi että siitä tuskin tulisi mitään. Sitä paitsi, todelliseen armeijahenkeen: oma ajattelu ei ole suotavaa tahi sallittua antimilitaristin militantissa salakorsussa, jossa puolustuslaitoksen leikatun viinan laiton prekursori puolustuslaitoksen leikkaamaton virtaa ja jääkärilaulut soi.
Jos kannatat itärajan pensasaitaa, saatat pitää itseäsi parantajana, kansakunnan siis. Olet luultavasti kokoomuslainen, siis toisinsanottuna omistavan luokan edustaja. Tai pitäisikö sanoa koomisen luokan, sillä sen verran naurettavaa on irtopisteiden kalastelu perussuomalaisten rinnalla. Omaksuen klooni nappaakin nykykokoomukselle tutut jutunjuonet, hallitussalin itänaapurilta, anteeksi tarkoitan oikeanpuoliselta naapuilta perussuomalaisilta. No kokoomuslaisille kiitos kuitenkin sivistysporvarillisten arvojen vaalimisesta, jotain hyvää niissäkin on. Kirjojen verotus nousee, ja viinan vähenee, kohta suomalaisille kirjailijoillekin maistuu oluensa monikkomuodossa. Tässä maassa on luettu liikaa ja ryypätty liian vähän jo vuosikausia.
Saatat olla myös perussuomalainen, ja pahimmillaan historia kiinnostaa, ja nuoleminen preussin, jos tiedätte mitä tarkoitan. Vai onkohan se livottava esine sittenkin Nokian kumisaapas, joka on ensinnäkin joustavampi, mutta luultavasti myös fiksumpi kuin tyypillinen kansanedustaja. Kaikille pitäisikin olla pässinlihaa se, että militarismista ja monesta muustakin asiasta puhuttaessa on pleonasmi suurena. Jankkaaminen eduskunnassa tuntitolkulla on tuttua, vaikka kaikkihan tietää, että maahanmuuttajat ovat olleet jokaisen yhteiskunnan kaikenselittävä vitsaus jo niistä päivistä lähtien, kun lajimme edustajia oli allolla vain kaksi. Ei muuta kun saappaankannat saveen ja kohti uusia pettymyksiä, kunnon persu ei matkusta edes lomaillessan. Tai sitten olet vain jonne, jolle kulttuuri on CS, ES ja Ps. silloin luultavasti ainoa asia mitä kynärikellaristasi ymmärrät, on pelaamisen runous.
Ja olihan tietenkin moni sosiaalidemokraatti innoissaan raja-aidasta. Ainakin edelliselle pääministerille ainakin taisi maistua sotamateriaali disko. Vihreä puoluekin on militarismissaan todistanut, että aika moni on hirveä uupelo. Vasemmistoliitto ei tarjoile paljon sanottavaa. Listasimme voitot ja harvassa näyttävät olevan. Listasimme toivot ja niitä sentään on vielä vähän. Sinällään sääli. Voipi olla, että myöhäiskapitalismi ajaa yli ja veltosti atomismi rapauttaa solidaarisuuden yksilökeskeiseen harmitteluun. Mikä heille vastaukseksi, levottomasti ismit pomppivat eestaas ja vasemmisto ei oikein tunnu tietävän edes itse mitä ovat.
Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia jotka haluavat ”viheliäistä natolankaa” rajalle. Teissä tuoksuu alhainen väkilannoite. Ekologian näkökulmasta teille taitaa olla eläinkanta viholainen. Rakentelemalla raja-aitoja ja tukikohtia saatte koko suomesta lopulta elinikäisen vanhaintalon, jossa väestöpyramidi turahtaa niskaan ja kansalaiset ovat kuin hoitolaan lukittuja senioreja. Järki käteen, unissanne teidät kohtaava Leniniläinen ei ole luojankiitos totta, Neuvostoliiton hirmuhallinto ja talvisodan taistelut ovat menneen vuosisadan tuulahduksia. Kyllä nämä kriisit johtuvat nationalismista, imperialismista ja kapitalismista, ja niitä eivät raja-aidat pysäytä. Sen pitäisi ymmärtää jopa pahimman perssuolaise munan. Ei ole kuitenkaan syytä vaipua apatiaan niin kuin nukkuva äänestäjä. Tämä porukka usein ottaa lähinnä jäsentävää naukkua ja voivottelee maailman tilaa. Kannattaa osallistua politiikkaan. Jos on reipas aktivisti, politiikka etenee ja on helppo mmärtää, että passiivisuus on totaalinen vitsi terapiaksi. Aktivisti saa revitellä, vaikka eduskunnassa Teemu Keskisarja partavesi-itkisi, energiateollisuutta voitelisi viski Pietarista. Ilman aktivisteja politiikan arkipäivä typistyisi siihen, että erityisavustajat saavat kavereilta virat pikaisesti ja poliitikkojen kulkuvälineenä
toimii reivi pitsataksi.
Hyviä lomia kaikille toivoo
Käpykaartin propagandaministeri, dekaanitason
Groucho-Marxilainen
Kives Parasiitti •
