Naiset Atomivoimaa Vastaan -liike sai 7.11. Helsingin Svenska Fredsvännerin tämänvuotisen rauhanpalkinnon. Palkinnon vastaanottivat perustajajäsenet Lea Launokari, Pirkko Lindberg ja Ulla Klötzer.
Liike toimii osana Naiset Rauhan Puolesta -liikettä, jonka neljättäkymmenettä vuotta jatkuvasta työstä tunnetaan myös Itkijänaiset-toiminta. Liikkeen nopeasta reagointikyvystä kertoo muun muassa Äidit poliisiväkivaltaa vastaan -ryhmän tarina. Ryhmä syntyi spontaanina vastavetona, kun poliisit brutaalisti ja väkivaltaisesti hyökkäsivät ympäristöaktivistien järjestämää Reclaim the Cape -tapahtumaviikkoa vastaan Pyhäjoella
2016. “Monimuotoisuus ja anarkia saavat kukkia vapaasti”, kuvaa hierarkiavapaata toimintaa aktivisti Ulla Klötzer. Ydinvoiman vastainen toiminta jatkuu Pyhäjoella voimalahankkeen jatkuessa. Siellä sijaitsee myös Osuuskunta Noidanlukon toimintatila, tiedotuskeskus Hanhikivi. “Tarkoitus on ollut luoda tila, jossa ihmiset voivat kokoontua ja keskustella ydinvoima-asiasta”, Lea Launokari kuvaa.
Luonnonkauniilta, laajalti suojellulta Hanhikivenniemeltä on häädetty asukkaat ja mökkiläiset Fennovoima Rosatomin ydinvoimalahankkeen alta. Luontotyyppiensä ja lajistonsa vuoksi alue on määritelty vuonna 2005 maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeäksi alueeksi. Noidanlukko on Hanhikivellä esiintynyt uhanalainen saniaiskasvi.
“Terramare -yhtiö aloitti ruoppauksen 2017. Perheitä on jakautunut kahtia ydinvoimakysymyksen takia. Alueella on sosiaalisia ongelmia ja mielenterveysongelmia”, Launokari kertoo.
Tiedotuskeskus Hanhikivi avattiin 2018 täyttämään ydinvoima-aktivismin aukko poliisitoimien jälkeen. Malli saa
tiin Ranskan Büresta, jossa sijaitsee ydinjätelaitoksen vastustajien talo. Tiedotuskeskuksen talo hankittiin Grassroots Foundation -nimisen säätiön avulla ja käyttökustannukset katetaan osuuskunnan osuusmyynnillä.
“Fennovoiman suurin omistaja 34 %:lla on nyt venäläinen Rosatom, E.ON:in luovuttua kustannussyistä omistusosuudestaan 2012. Sen lisäksi sijoittajia ovat paikalliset energiantuottajat sekä Rautaruukki, Outokumpu, SOK ja Atria 66 %:lla”, Launokari valottaa taloudellisia kytköksiä.
Ulkopuolisesta rahoituksesta puuttuu 75 %. Venäläinen Rosatom – ydinaseitakin sunnitteleva ja valmistava suuryhtiö – on luvannut hankkia rahat. Rosatom käyttää tarkoitukseen Venäjän hyvinvointisäätiöltä 2,4 miljardia euroa, josta miljardi on jo käytetty. Samaan aikaan noin neljä miljoonaa venäläistä vanhusta elää minimaalisella eläkkeellä köyhyysrajan alapuolella.
Tyynnyttelystä pelotteluksi
Naiset Atomivoimaa Vastaan on rauhanpalkinnon myöntäjätahon mukaan nostanut monin tavoin esille vaihtoehtoista totuutta tiedon manipuloinnin sijasta sekä toiminut rohkeasti ja tinkimättömästi. Lause ”Jokainen fissiovoimalaitos on pommimateriaalitehdas” on pontimena toiminnalle, jossa yhdistyvät saumattomasti atomivoiman ja sodan vastaisuus. 1800-luvun lopulta radioaktiivisuuden, atomin sisällä esiintyneiden reaktioiden ja suurten energiamäärien löytämisen jälkeen alkanut energialähteen kehittely johti melko nopeasti atomipommin kehittämiseen ja käyttöön.
“Kaikissa ydinaseissa, mukaan lukien vetypommi, on fissiolataus”, tarkentaa palkitsemistilaisuuden seminaarissa puhunut teoreettinen fyysikko Claus Montonen ICANista ja Tekniikka Elämää palvelemaan ry:stä.
“Ydinjäte on transuraaneja, fissiotuotteita ja radioisotooppe- ja. Pommiin tarvitaan korkeasti rikastettua uraania”, hän selittää. Transuraaneja pitäisi säilyttää 150 000–200 000 vuotta, fissiotuotteet hajoavat 100–200 vuodessa.
Lokakuussa Århusin rauhanfestivaaleilta palannut Ulla Klötzer esitti laajan, jopa hengästyttävän katsauksen Naiset Atomivoimaa vastaan -liikkeen historiasta ja maailman militarisoitumisen tilasta. “EU-maat ovat jo nyt Kiinan tasolla varustelutoiminnassaan ja päihittävät siinä Venäjän”, hän selitti.
SIPRI:n tämänvuotisen tilaston mukaan Yhdysvaltojen sotilasmenot olivat 549 miljardia ja toisena tulevan Kiinan 250 miljardia dollaria. Barack Obaman kaudella, noin 3 kuukautta Krimin valtaamisen jälkeen 2014, alulle pantu ERI-projekti, European Reassurance Initiative muuttui 2017 EDI:ksi, European Deterrence Initiativeksi. Projektien nimet kertovat tyynnyttelyn muuttuneen pelotteluksi määrärahan noustua samassa ajassa miljardista 3,4 miljardiin dollariin. Toukokuussa 2017 Donald Trump ehdotti 1,4 miljardin (40 %) lisäystä summaan. ”Tavoitteena on lisätä Yhdysvaltojen läsnäoloa Euroopassa”, Klötzer tarkentaa.
Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:iin 1995. ”Rauhan projektin” sijaan EU investoi 13 miljardia euroa asevarusteluun ja sotilaalliseen tutkimukseen vuosina 2021-27.
Sauli Niinistö kommentoi elokuussa 2019, että ”maailmantilanne on muuttunut epästabiiliksi” ja ”EU:n geo- ja turvallisuuspoliittinen merkitys ei ole samassa mittasuhteessa sen taloudelliseen voimaan”. Nyt syyskuussa 61 järjestöä ja toimijaa 17 EU-maasta lähetti kirjelmän EU-parlamenttiin otsikolla ”EU:n rauhanprojekti on uhattuna”.
Menkää kotiin synnyttämään
Palkinnon ojentanut Helsingin Svenska Fredsvännerin hallituksen jäsen Kerstin Sumelius muistutti NAV:n ja NRP:n asemasta kansainvälisen feministiliikkeen osana.
“Näiden naisten päämäärä on selkeä vuosikymmenestä toiseen. Liike on haastanut patriarkaattia käyttäen muun muassa intuitiota ja empatiaa, logiikkaa ja analyyttistä ajattelua”, Sumelius sanoi. “Maskuliinisuus ja feminiinisyys eivät ole geneettisiä ominaisuuksia.”
Vuonna 1986 NRP ja NAV keräsivät Suomessa yli 60 000 nimeä ydinvoimasta vetäytymisen puolesta. Silloinen kauppaja teollisuusministeri Seppo Lindblom kommentoi: ”Menkää kotiin synnyttämään.” Pääministeri Kalevi Sorsa kieltäytyi ottamasta vastaan ihmisen korkuista kansiopinoa sanomalla: ”Se nyt ei vaan käy, että ne jätetään valtioneuvostoon.”
Samana vuonna naiset tunkeutuivat Olkiluodon voimalan alueelle, mistä vuonna 1987 annettiin vain yksi tuomio. Helsingin Sanomat selitti, miksi alueelle tunkeutuneita ei tuomittu: ”Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli tapahtunut niin lähellä naisten järjestämää mielenosoitusta, ja heillä oli oikeus ja syy olla huolissaan siitä, mitä tapahtuu”.
Ennen kuin Pyhäjoki-Hanhikivi-voimalapäätöksistä äänestettiin eduskunnassa heinäkuussa 2010, Olkiluodon ulkopuolella oli suuri mielenosoitus. Poliisi oli määrännyt mielenosoittajat melko kauas laitoksesta. Osa aktivisteista tunkeutui jälleen voimalan alueelle ja voimalan päätie blokattiin. Muutamassa minuutissa taivaalle nousi rajavartioston Super Puma -helikopteri. Uutisten mukaan myös ilmatila oli suljettu.
ICAN Finland -verkoston vastikään teettämästä mielipidekyselystä ilmenee, että 84 % suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä YK:n ydinaseet kieltävään sopimukseen.
Kysymykseen ”Kannatatteko kaikkien ydinaseiden täydellistä kieltämistä?” vastasi myöntävästi 87 %. “Nyt pitää saada eduskunta ja valtioneuvosto toimimaan kansan tahdon mukaisesti”, Lea Launokari kommentoi.
TEKSTI JA KUVAT: KIKKA RYTKÖNEN
