psykologia

Sodissa tapahtuu järkyttäviä ihmisoikeusrikkomuksia, joita sotaa näkemättömien ja kokemattomien koko ikänsä rauhan aikaa eläneiden ihmisten on vaikea ymmärtää tai edes kuvitella. Minkälaisia ajattelu- ja käyttäytymismalleja tällaisen toiminnan taustalla on? En ole psykologi, mutta seurattuani sotaan liittyvää uutisointia ja pohdiskeltuani asiaa löysin useita mahdollisia selityksiä sille, minkälaisiin psykologisiin ilmiöihin sota mahdollisesti perustuu.

voittaminen ja häviäminen

Alistuminen voi tapahtua huomaamatta. Vieraassa tilanteissa ihminen mukautuu ympäristöönsä ja omaksuu melko nopeasti sieltä piirteitä. Psykologisia vaikutusmenetelmiä voi kuitenkin myös tehostaa. Ehdollistamisen, vieraan ympäristön, fyysisen rasituksen ja systemaattisen informaatiovaikuttamisen kautta prosessista voi tulla hyvin tehokas ja nopea. Erityisen eettisesti ongelmallinen prosessista tulee, kun siihen osallistuvia painostetaan, heillä ei ole riittäviä tiedollisia edellytyksiä antaa prosessiin suostumusta, kieltäytymiseen liittyy sosiaalisia stigmoja tai se on jopa laitonta.

Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa suomalaisilla on sanottu aktivoituneen jonkinlainen jopa geneettinen, uinuva muisto menneestä tragediasta: talvisodasta 1939 Venäjän hyökkäystä vastaan. Pitäisin tätä ennemmin ehdollistumana, mutta ilmiön tarkka olemus ei ole tässä välttämätöntä määrittää. On herätty muistamaan "kansa taisteli" -tyyppistä militaristista kuvastoa. Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun yhtenäinen kansa oli väitetysti yhtenäisempi kuin koskaan, suomalainen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen teloitettiin rintamalla suomalaisten toimesta?

Dosentti Ilkka Taipaleen toimittama teos Miksi ydinsota todella voi syttyä? tarjoaa lukijalle mielenkiintoisen kokoelman rauhantyötä tavalla tai toisella sivuavia tekstejä lukuisilta eri kirjoittajilta ja vuosikymmeniltä. Mukana on niin Albert Einsteinin ja Sigmund Freudin kirjeenvaihtoa 1930-luvun alusta kuin Stanley Milgramin kuuluisaa tottelevaisuuskoetta koskeva raportti 60-luvulta.