224 järjestöä vetosi hallituksia ottamaan armeijoiden päästöt mukaan päästörajoitustavoitteisiin marraskuun Glasgow’n ilmastokokouksessa. The Conflict and Environment Observatory (CEOBS) -järjestön vetoomuksessa olivat mukana mm. Amnesty International, Greenpeace, Human Rights Watch sekä lukuisat rauhanjärjestöt.
Vetoomuksessa vaadittiin ilmastokokousta asettamaan armeijoille Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti lämpenemisen 1,5 asteeseen rajaavat päästövähennystavoitteet sekä sitoutumaan armeijoiden päästöjen läpinäkyviin ja vertailukelpoisiin raportointimekanismeihin.
Isoja aukkoja päästöjen raportoinnissa
Scientists for Global Responsibility (SGR) -järjestön arvion mukaan maailman armeijat tuottavat noin kuusi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Silti Pariisin sopimus jätti armeijoiden päästöjen raportoinnin vapaaehtoiseksi. Hallinnot tyypillisesti ilmoittavat armeijoiden päästöt erittäin puutteellisesti tai jättävät ne kokonaan raportoimatta. Tästä johtuen tarkkaa tietoa armeijoiden päästöistä ei pystytä laskemaan.
Päästöraportointia koskevien IPCC:n ohjeiden mukaan valtiot voivat ilmoittaa armeijoiden polttoaineen käytöstä kategoriassa 1 A 5 (muualla määrittelemättömät päästöt). Kategoriaan sisältyy sekä muualla ilmoittamattomat polttoaineen käytön siviilipäästöt että armeijoiden ajoneuvojen ja kiinteistöjen polttoaineen kulutuksesta syntyvät päästöt. Moninkeskisten sotilasoperaatioiden päästöt on jätetty valtiokohtaisen päästöraportoinnin ulkopuolelle.
SGR:n ja CEOBS:n tekemissä Iso-Britanniaa ja EU:n jäsenvaltioita koskevissa raporteissa arvioitiin, että armeijoiden hankintojen ja toimitusketjujen päästöt ovat yli kaksinkertaiset suuriin päästöihin nähden. Nykyinen raportointiluokittelu ei huomioi näitä elinkaarivaikutuksia. Myös suorien päästöjen arvioitiin olevan huomattavasti valtioiden ilmoittamia suuremmat. Iso-Britannian armeijan vuoden 2018 hiilijalanjäljen arvioitiin olevan 11 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2e) sen ilmoittaessa YK:lle vain 1,63 Mt CO2e. Vastaavasti EU:n 27 jäsenmaan armeijoiden kokonaispäästöiksi arvioitiin 24,8 Mt CO2e niiden raportoidessa YK:lle vain 4,57 Mt CO2e. Arviot eivät sisällä sotimisen päästöjä. Vertailukohtana voi pitää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2020 48,3 Mt CO2e.
CEOBS avasi ilmastokokouksen aikana The Military Emissions Gap -nettisivun, johon se on koonnut yhteen valtioiden päästöinventaarioissa ilmoittaman datan armeijoiden kasvihuonekaasupäästöistä. Sivuston 74:stä vertailun kohteena olevasta valtiosta ainoastaan Saksa, Norja, Unkari, Luxemburg ja Kypros raportoivat YK:lle armeijoidensa päästöt kohtalaisella tavalla. 23 valtioista ei raportoinut mitään päästöjä kategoriassa 1 A 5. Päästöilmoitusten luotettavuuden osalta CEOBS arvioi jokaikisen valtion aliraportoineen päästöjä erittäin merkittävästi tai se ei kyennyt antamaan arviota ollenkaan.
Suomi raportoi vuonna 2019 1 A 5 -kategorian alla 1,128 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt. Annetuissa tiedoissa ei kuitenkaan ole yksilöity mistä päästömäärä muodostuu. Puolustushallinnon ympäristöraportissa vastaava luku on vain 0,251 Mt CO2e. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2019 tekemän hiilijalanjälkiarvion perusteella puolustushallinto olisi tuottanut 0,77 Mt CO2e kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2015.
Katse kohti seuraavaa kokousta
Glasgow’n ilmastokokous lykkäsi toimia, joita tarvittaisiin kiireellisesti Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteessa pysymiseksi ja ilmastonmuutoksen katastrofaalisten vaikutusten estämiseksi. Ilmastorahoitus kehittyville maille jäi kauas tavoitetasosta ja hiilenpolton alasajon kirjaus jäi heikoksi. Myös armeijoiden päästöihin puuttuminen loisti poissaolollaan lopputuloksista. Toiveikkuutta pitää yllä Glasgow’ssa hyväksytty Pariisin sopimuksen toimeenpanoa konkretisoivan säännöstön hyväksyminen sekä se, että 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain.
On merkkejä joidenkin valtioiden mahdollisesta sitoutumisesta armeijoiden päästöjen vähentämiseen. Britanniassa on käyty debattia puolustushallinnon osallistumisesta maan vuoden 2050 nettonollapäästötavoitteeseen. NATO sopi kesäkuun huippukokouksessaan aloittavansa selvitystyön nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Myös Yhdysvaltojen puolustusministeriö kertoi marraskuussa valmistelevansa vastaavaa nollapäästösuunnitelmaa. CEOBS:sta tiedetään kertoa, että kokouksessa käytiin jo nyt joitakin keskusteluja armeijoiden päästötavoitteiden saamiseksi mukaan viralliseen käsittelyyn.
Monissa ilmastokokouksen ympärillä järjestetyissä oheistapahtumissa käsiteltiin armeijoiden päästöjä. World Beyond War -järjestö organisoi melko vastaavan sisältöisen vetoomuksen kokoukselle, jonka allekirjoitti yli 28 000 ihmistä. Aihe näkyi myös mielenosoittajien vaatimuksissa. Ennen kaikkea muutoksesta kertoo se, että valtavirtamediat kuten The Guardian tarttuivat aiheeseen näyttävästi. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti armeijoiden päästöistä marraskuussa.
Pitkään vaiettu aihepiiri on siis alkanut nousta laajempaan tietoisuuteen ja julkiseen keskusteluun. CEOBS:n vetoomuksen laajapohjainen tukijajoukko kertoo siitä, että niin ympäristö-, rauhan- kuin ihmisoikeusjärjestöissäkin ollaan valmiita kampanjoimaan armeijoiden päästöjä vastaan. Kansalaisliikkeiden aktiivisuudella voidaan vaikuttaa siihen nouseeko aihe esiin Kairon ilmastokokouksessa marraskuussa 2022 ja minkälaisin painotuksin. Asialistalle nouseminen on joka tapauksessa realismia lähitulevaisuudessa.
TEKSTI: Esa Noresvuo
