Pääkirjoitus

Tulppia ja suppiloita kutsuntapaikkojen ovilla, eli se, miten rakastumme kurinpitovälineisiin eduskunnan toisen porrastasanteen takana.

Jo antropologian ja sosiologian alkuhämärissä yksi ihmisryhmien toimintaa selittävä käsitteellinen jako on ollut eronteko pyhän ja profaanin välillä. Tabujen, erilaisten initiaatioiden ja rajoitteiden avulla arkipäiväisestä maailmasta ontologisesti eriytetty pyhä on perinteisesti nähty yhteisön toimintahierarkiaa jäsentelevänä tekijänä - ainoastaan oikeilla rituaaleilla pyhitetty uskonnollinen johtaja saa käsitellä pyhäinjäännöksiä tai esimerkiksi vihkiä avioon. Pyhäksi määritellyt asiat rajoittavat arkipäiväisiä asioita ja jäsentävät puhetta.

Tunnisteet:

antimilitarismi

Lue lisää about Tulppia ja suppiloita kutsuntapaikkojen ovilla, eli se, miten rakastumme kurinpitovälineisiin eduskunnan toisen porrastasanteen takana.

Alistuminen ei sovi antimilitaristille

Maailman myrskytuulet puhaltavat tapansa mukaan läpi Euroopan, ja oikeastaan läpi koko maailman. Ne sotkevat aiempien sukupolvien säntillisesti kasaan haravoimat lehtikasat, joiden alta paljastuu lapsuuden jo unohdettuja hirviöitä, joiden hampaat kiiltävät pistiminä ja silmät kiiluvat lasertähtäiminä. Osa ihmisistä katselee haltioituneena, kun merellisesti kuvioitu ydinasesateenvarjo rieppuu tuulessa. Se leijailee hetken puolitangossa märkänä retkottavan suomenlipun korkeudella, arpoen laskeutuisiko se kotipihan kamaralle.

Tunnisteet:

antimilitarismi

Lue lisää about Alistuminen ei sovi antimilitaristille

Sota synnyttää sotaa

Vuosi Venäjän suurhyökkäystä ja sitä myöten sotaa Ukrainassa on tätä kirjoitettaessa tullut hiljattain täyteen. Konflikti on kuitenkin ollut käynnissä enemmän tai vähemmän vuodesta 2014 alkaen eli noin yhdeksän vuotta. Mitä on tapahtunut tähän mennessä?

Tunnisteet:

antimilitarismi

Lue lisää about Sota synnyttää sotaa

Jotta rauha syntyisi.

Sodan synkät pilvet varjostavat jälleen tulevaisuutta ja vaikuttaa siltä, että jokseenkin rauhanomaiselta vaikuttanut maailmanmeno oli vain hetkellinen ja paikallinen uni, johon tietyissä varakkaissa länsimaissa pystyttiin tuuduttautumaan. Vähättelemättä pallomme eri kolkissa viime vuosikymmeninä riehuneita sotia ja konflikteja, Venäjän Euroopassa realisoima kriisi paljasti sen, että yhteiskuntamme rauhanomaisuus oli korttitalo, joka oli rakennettu globaalin markkinatalouden ja fossiilikapitalismin varaan.

Tunnisteet:

rauhanaate

rauha

Lue lisää about Jotta rauha syntyisi.

Keppihevosilla kohti lempeämpää miehuutta

Ylivoimainen enemmistö ihmisistä, jotka tappavat aseellisessa konfliktissa toisen ihmisen, on miehiä. Samoin konflikteissa kuolevista sotilaista merkittävä enemmistö on miehiä. Myös siviilihenkilöihin kohdistuu maailmassa väkivaltaa. Tilastot kertovat, että kaikista yleisimmän väkivallan muodon kohteeksi joutuvat naiset, tytöt ja ei-binääriset, joihin kohdistuu sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä rauhan että sodan aikana. Tämänkin väkivallan tekijät ovat pääasiassa miehiä. Miksi näin on?

Tunnisteet:

Lue lisää about Keppihevosilla kohti lempeämpää miehuutta

Tappamisesta kieltäytymisessä ei ole mitään hävettävää

Viha on suhteellisen vaikeasti määriteltävissä oleva psykologinen tunne. Aion kuitenkin tässä pääkirjoituksessa yrittää tarkastella ainakin joitakin sen osatekijöitä. Otavan ensyklopedian mukaan viha liittyy aina yksilön kokemaan epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Olemme saaneet tätä kirjoitettaessa vastikään kuulla, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Venäjän valtion ja sen armeijan nähdään olevan pitkälti presidentti Vladimir Putinin henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Tunnisteet:

Lue lisää about Tappamisesta kieltäytymisessä ei ole mitään hävettävää

Ylirajaisella yhteistyöllä kohti rauhaa

Historia on täynnä esimerkkejä vihollisten on dehumanisoinnista eli epäinhimillistämisestä. Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa Rokka sanoo ampuneensa ihmisten sijaan “vain vihollisia”. Juutalaisia kutsuttiin basilleiksi ja verrattiin rottiin. Hutsit kuvattiin torakoiksi. Dehumanisointi teki helpommaksi väkivallan käyttämisen.

Tunnisteet:

Lue lisää about Ylirajaisella yhteistyöllä kohti rauhaa

Resurssien reilumpi jako vähentäisi merkittävästi sodan uhkaa

Tämän Antimilitaristin teemana ovat sodan syyt. Tieteellisesti ajateltuna syyt ovat kausaalisia tekijöitä, jotka ajallisesti edeltävät niiden vaikutusta. Monesti käytännön tasolla joudumme katsomaan maailmaa, joka on jo ajautunut sotaan – tällöin konfliktien liennytys tulee tarpeeseen. Pidemmällä tähtäimellä meidän on kuitenkin välttämätöntä tarkastella sotien syitä: jos juurisyitä ei poisteta, aina uusia sotia ilmenee.

Tunnisteet:

Lue lisää about Resurssien reilumpi jako vähentäisi merkittävästi sodan uhkaa

Edistys ei ole itsestäänselvyys

Joko taas? Antimilitaristin 1/2021 teemana on Feminismi. Vastahan reilu neljä vuotta sitten julkaistun numeron teemana oli Sukupuoli. Kylläpä me jaksamme jauhaa.

Totta puhuen luultavasti kovin moni vannoutunutkaan Antimilitaristi-lehden lukija muistaa edes viime vuoden numeroiden teemoja, mutta tätä numeroa päätoimittaessani kaivoin kuitenkin esiin numeron 4/2016 tarkistaakseni, ettemme julkaise nyt täysin päällekkäistä sisältöä sen kanssa, ja toisaalta katsoakseni nouseeko sitä lukiessa jotain hyödyllisiä havaintoja seuraavaa lehteä ajatellen.

Tunnisteet:

pääkirjoitus

feminismi

Lue lisää about Edistys ei ole itsestäänselvyys

Mistä tietää, mihin voi vaikuttaa?

Tämän vuoden aikana suomalaisten luotto auktoriteetteihin on kärsinyt. Esimerkiksi eri tahojen antamat ristiriitaiset maskisuositukset, poliisin päätös käyttää paprikasumutetta rauhanomaisiin mielenosoittajiin ja kymmenientuhansien ihmisten arkaluontoisten tietojen vuoto internetiin ovat aiheuttaneet huolta. Kehen enää uskaltaa luottaa?

Tunnisteet:

pääkirjoitus

Lue lisää about Mistä tietää, mihin voi vaikuttaa?

Pääkirjoitus

Sivut