Taloudellinen eriarvoisuus on suurimpia esteitä aidon yhdenvertaisuuden tiellä. Taloudellisten resurssien epätasainen jakautuminen on paitsi epäoikeudenmukaista, myös haitallista ja vaarallista, sillä se luo pohjaa tuleville konflikteille eri ihmisryhmien välillä.
Teini-ikäisenä ja vielä parikymppisenä pidin suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevän militarismin keskeisimpänä ongelmana ja haitallisimpana ilmenemismuotona yleistä asevelvollisuutta. Viime vuosina olen kuitenkin kallistunut ajattelemaan, että nykyisin armeijan ylenmääräiset hankinnat ja asevarustelu saattavat olla jopa asevelvollisuutta suurempi ongelma.
Valtimon Omavaraopiston perustajiin kuuluva viljelijä Lasse Nordlund havaitsi sekä militarismin että hierarkkisen yhteiskunnan ongelmat jo nuoruudessaan. Mitä 35 vuoden tutkimukset luontais taloudesta opettavat meille tästä elämäntavasta ja sen tarjoamasta vaihtoehdosta nykyiselle talousjärjestelmälle? Nordlund antoi haastattelun Antimilitaristille marraskuussa 2019.
Sosioekonomiset ongelmat kasvavat maailmassa, eikä edes niin kutsuttu eliitti voi enää vältellä asiaa. US Business Roundtable, joka edustaa maailman 181 suurimman yhtiön toimitusjohtajia, totesi loppukesällä, että yhtiöt ovat osakkeenomistajiensa lisäksi vastuussa muillekin tahoille [1]. Kannanotto on merkityksellinen, vaikka korulauseelta kuulostaakin. Financial Times -lehti taas on todennut nykymuotoisen, jatkuvaa kasvua tavoittelevan kapitalismin tulleen tiensä päähän ja vaatinut sen nollaamista [2].
Vaikka itse ilmiö on vanhempi, Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower lienee ollut ensimmäinen, joka käytti termiä sotateollinen kompleksi. Foliohattuisten pohdiskelijoiden puheessa salaliittomaisiakin piirteitä saanut käsite merkitsee yksinkertaisesti ajatusta siitä, että sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen valta ovat vahvasti kietoutuneet toisiinsa ja muodostavat yhdessä uhkan rauhalle ja demokratialle.