Oikeus kieltäytyä aseista perustuu YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainittuun ajatuksen, omatunnon ja uskonnon vapauteen. Viimeksi mainittu, uskonnon vapaus on Suomessakin aiemmin ollut sekä hyvin yleinen että ehkä yleisesti muita arvostetumpi syy aseistakieltäytymiseen. Jo Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisessä asevelvollisuuslaissa vuodelta 1919 mahdollistettiin aseeton palvelus armeijassa uskonnollisin perustein.
Ensimmäinen siviilipalveluslaki vuonna 1931 mahdollisti siviilipalveluksen uskonnollisten syiden ohella muista "vakavista omatunnon syistä". Käytännössä siviilipalvelukseen pääsi silti edelleen lähinnä uskonnollisin perustein. Näin siitä huolimatta, että "Lex Pekuriseksi" nimetty laki säädettiin ennen kaikkea Arndt Pekurisen ympärillä pyörineen kampanjan takia, eikä Pekurinen koskaan perustellut kieltäytymistään uskonnollisin syin, vaikka tiettävästi olikin kristitty.
Muut vakaumukset alkoivat päästä uskonnollisten kanssa samalle viivalle vasta pikkuhiljaa 1960-luvulta lähtien, kun vuosikymmenen yhteiskunnallisen radikalismin myötä myös aseistakieltäytyminen yleistyi. 1969 siviilipalveluslakiin kirjattiin myös eettiset perusteet. Poliittisia ja yhteiskunnallisia syitä aseistakieltäytymiseen ei kuitenkaan hyväksytty edelleenkään, ja tämä aiheutti monelle nuorelle ongelmia aseistakieltäytyjien vakaumusta tutkineen tutkijalautakunnan kanssa. Nykyään siviilipalvelukseen pääsee asepalveluksen suorittamisen estävän vakaumuksen perusteella, eikä tutkintalautakunnan lakkauttamisen 1986 jälkeen asiaa ei ole tarvinnut tarkemmin perustella. Vakaumus nähdään nykyään siis uskonnollisia ja eettisiä syitä laajempana arvoperustana.
Viimeksi eri aseistakieltäytyjävakaumusten vahvuutta on vertailtu suomalaisessa keskustelussa enemmälti vuoden 2018 paikkeilla, kun Helsingin hovioikeus totesi, ettei muita vakaumuksia voida asettaa Jehovan todistajien vakaumukseen nähden eriarvoiseen asemaan. Jehovan todistajille oli myönnetty vuodesta 1987 asti vapautus asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana, ja YK:n ihmisoikeuselimet olivat jo aiemmin kehottaneet laajentamaan kohtelun koskemaan myös muita vakaumuksellisia aseistakieltäytyjäryhmiä. Tunnetusti Suomi kuitenkin päätti toimia päinvastoin, ja ihmisoikeuksista piittaamatta järjesti Jehovan todistajien vakaumuksen samalle viivalle muiden kanssa poistamalla näiden vapautuksen asepalveluksesta. Tasa-arvoa se on sekin kun ollaan tasapuolisesti kaikille epäreiluja.
Kaikesta huolimatta: aseistakieltäytyjillä ei ole mitään syitä arvostaa tai arvostella toisten perusteita kieltäytymiselle toisia arvokkaammiksi tai vähemmän arvokkaiksi. Olipa taustalla eettiset, uskonnolliset, poliittiset tai mitkä vaan syyt, on hienoa että ihmiset päättävät keskittyä toisten ihmisten tappamisen harjoittelun sijasta rauhan edistämiseen.
TEKSTI: Aku Kervinen
