teknologia

28:ssa maassa vuonna 2020 tehdyn mielipidemittauksen mukaan yli kolme viidestä ihmisestä (62%) vastustaa sellaisten asejärjestelmien kehittämistä, jotka voisivat valita kohteensa ja hyökätä ilman ihmisen ohjausta, kertoo kansainvälisen Campaign to Stop Killer Robots -kampanjan Suomen verkosto tiedotteessaan. Vankinta vastustus oli Ruotsissa (76%), Turkissa (73%) ja Unkarissa (70%). Suomi ei kuulunut mittauksen piirissä olleiden maiden joukkoon

Autonomiset asejärjestelmät tai “robottiaseet” ovat tekoälyä hyödyntäviä asejärjestelmiä, jotka pystyvät tunnistamaan kohteen ja hyökkäämään itsenäisesti ilman merkityksellistä ihmiskontrollia. Tällaisten järjestelmien käyttöönottoa kuvataan usein sodankäynnin kolmantena vallankumouksena ruudin ja ydinaseiden jälkeen.

Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa sekä maailmalla että myös omia kansalaisiaan kohtaan. Kontrollin välineenä toimii kaikkialle ulottuva valvonta, joka muistuttaa orwellilaista dystopiaa. Seuraavaksi esittelyssä Kiinan käyttämiä valvontateknologioita sekä pohdintaa siitä, miten niitä voi välttää.

Odottaako teknologisen kehityksen tien päässä maailmanrauha vai ekokatastrofin aiheuttamat resurssisodat? Teknologinen kehitys on aiheuttanut hyvinvoinnin sivutuotteena mittavia ongelmia, mutta onko siitä myös ratkaisemaan ne? Onko teknologiaoptimismi perusteltua, ja joutuuko pessimisti pettymään? Omia vastauksiaan kysymyksiin tarjoavat niin sanotut uudet optimistit (The New Optimists) maailmalla, tekoälytutkija Timo Honkela kirjassaan Rauhankone ja teoreettinen fyysikko Claus Montonen Antimilitaristin haastattelussa.

Jessikka Aro:
Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta.
Johnny Kniga Kustannus.
2019.
453 sivua.

Toimittaja Jessikka Aron Putinin trollit kuuluu viime vuoden eniten keskustelua herättäneisiin suomalaisiin tietokirjoihin. Kirjan kiinnostavuudesta kertoo jotain jo se, että tätä arvostelua kirjoitettaessa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoverkostossa kirjasta on tehty varauksia yhteensä 1217 kappaletta.

Helmikuussa oli taas valtakunnan julkisuudessa aika pienelle paniikille. Sotalaitoksen johtoa puolustusministeriä ja komentajaa myöten marssitettiin kommentoimaan sitä, että kolmannes asevelvollisista jättää intin suorittamatta. Täydennystä armeijan harveneviin riveihin haettiin keskustelussa taas naisista, joita kaivattiin vapaaehtoiseen asepalvelukseen entistä sankemmin joukoin.