Helmikuussa oli taas valtakunnan julkisuudessa aika pienelle paniikille. Sotalaitoksen johtoa puolustusministeriä ja komentajaa myöten marssitettiin kommentoimaan sitä, että kolmannes asevelvollisista jättää intin suorittamatta. Täydennystä armeijan harveneviin riveihin haettiin keskustelussa taas naisista, joita kaivattiin vapaaehtoiseen asepalvelukseen entistä sankemmin joukoin. Ehkä hieman yllättävän perustelun naisten värväämiselle tarjosi Suomen Reserviläisliiton toinen varapuheenjohtaja Terhi Hakola, joka Ylen haastattelussa totesi naisilta löytyvän armeijan tarvitsemaa kyberosaamista. Puolustusministeri Antti Kaikkonen taas pohti, voitaisiinko nuoret saada inttiin uudistamalla Puolustusvoimien koulutusta siten, että perinteisen taistelijakoulutuksen rinnalle tulisi uusia koulutuslinjoja, muun muassa kyberturvallisuuden tehtäviin.
Kybersota ja kyberuhat toki ovat vilisseet jo jonkin aikaa maanpuolustuskeskustelussa. Kybersota on alkanut, julisti Ranskan puolustusministeri Florence Parly tammikuussa 2019. Hän kertoi maansa käyttävän kybervalmiuksia siinä missä muitakin asevoimiaan sekä puolustukseen että hyökkäykseen. Yhdysvaltain ja Israelin Stuxnet-haittaohjelma haittasi Iranin ydinohjelmaa jo vuonna 2009.
Vaikka teknologinen kehitys sotateollisuuden alalla varmaan edelleen useimmiten tarkoittaa uusien, entistä tuhoisampien tappovälineiden kehittelyä, voi olla että viestintäteknolgian yhä merkittävämpi rooli yhteiskunnissa on luomassa uudenlaista sodankäyntiä, jossa osa sotilaista vaihtaa kiväärit koodeihin ja haupitsit haittaohjelmiin. Jos tulevaisuudessa Suomenkin armeijassa iso osa asevelvollisista suorittaisi palveluksen tietokoneen ääressä koskemattakaan aseisiin, olisiko enää mitään tarvetta aseistakieltäytymiselle? Voisiko maanpuolustuskoodien näpyttely olla sellainen tehtävä, johon myös täyspasifisti voisi hyvillä mielin osallistua vaikka armeijan leivissä? Tuleeko Antimilitaristista Kybermilitaristi?
Ei tule. Kybersota kuten muukin sota on inhimillisten resurssien tuhlausta, jota on syytä vastustaa. Valtiot varustautuvat omilla kyberuhillaan toistensa kyberuhkia vastaan, ja kyberhyökkäyksillä pyritään lamauttamaan kilpailevien valtioiden elintärkeitä toimintoja, kuten energiaverkkoja tai rahaliikennettä. Tämä jo itsessään voisi aiheuttaa samankaltaisia seurauksia kuin perinteisempi sodankäynti, eli kuolemaa ja hätää, mutta lisäksi armeijat eivät kyberaseita kehitellessään ole luopumassa muista aseistaan. Vaikka armeijat taistelisivat enenevissä määrin tietoverkoissa, ne taistelevat edelleen myös maalla, merellä ja ilmassa, ja pyrkivät sovittamaan näiden aselajien toiminnan yhteen.
Erilaista omaehtoista hakkeritoimintaa ja haktivismia tarvitaan varmasti pitämään valtiot ja suuryritykset kurissa, ja siihen voinee osallistua myös antimilitaristisin keinoin ja motiivein. Jonkinlaista väkivallatonta kyberpuolustusta voisi miettiä myös osana väkivallattomuuteen perustuvaa siviilien puolustusta. Armeijaan ei aseistakieltäyjien kannata kuitenkaan edelleenkään värväytyä.
TEKSTI: AKU KERVINEN
KUVA: ELINA NYBERG
P.S. Antimilitaristi on saanut jo useiden vuosien ajan valtiolta kulttuurilehtitukea. Tänä vuonna kulttuurilehtituki päätettiin kuitenkin keskittää aiempaa pienemmälle määrällä kulttuurilehtiä, ja valitettavasti me putosimme tässä karsinnassa pois tukea saavien lehtien listalta. Siispä lehtemme tarvitsee nyt joltain muulta taholta kohennusta talouteensa, että ilmestymisemme neljä kertaa vuodessa voidaan turvata. Siispä on aika joukkorahoituskampanjan! Jos luet tätä, mutta et ole vielä lehden tilaaja, voit helposti tilata lehden hintaan 15 e/vuosi täyttämällä lomakkeen osoitteessa kulttilehdet.fi/antimilitaristi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@akl-web.fi. Samalla tavalla voit myös tilata Antimilitaristin lahjaksi jollekin toiselle, esimerkiksi kutsuntaikää lähestyvälle nuorelle!
Aseistakieltäytyjäliiton jäsenille paperi-Antimilitaristin tilaus sisältyy jäsenmaksuun. Hekin voivat halutessaan tukea myös lehteä muun liiton toiminnan ohella maksamalla normaalia korkeamman kannatusjäsenmaksun (vähintään 20 e) jäsenkirjeen ilmoittamana ajankohtana tilille: DanskeBank IBAN: FI87 8000 1700 7505 41
