25 päivää Ukrainan vihollisuuksien puhkeamisen jälkeen noin 7 000 ihmistä on pidätetty sodanvastaisissa mielenosoituksissa Venäjällä, jonka väkiluku on noin 145 miljoonaa. Numeroiden valossa on helppo uskoa kansan seisovan Putinin Ukrainassa käymän sodan takana. Tämä ei kuitenkaan ole täysin totta.
Antimilitaristin haastattelussa Susinukke Kosola eli Daniil Kozlov kertoo olevansa epäajankohtaisuuden ystävä sekä välttävänsä rajoittavia identiteettejä.
Daniil Kozlovin elämässä kirjallisuus on ollut läsnä varhaisesta lapsuudesta, mutta runouteen hän syttyi lukioikäisenä.
Venäjän Ukrainassa hyökkäävien joukkojen heikosta motivaatiosta on uutisoitu paljon. Maaliskuun alussa maan puolustusministeriö myönsi, että rintamalle on lähetetty myös nuoria varussotilaita. Julkisessa keskustelussa on myös epäilty Venäjän tapattavan tarkoituksella vähemmistökansallisuuksiaan sodassa. Keitä hyökkääjät ovat?
Maailmanlaajuiset sotilasmenot ovat yltäneet jo toista vuotta peräkkäin ennätyslukemiin. Siinä missä vuoden 2020 sotilasmenot olivat lähellä kahden tuhannen miljardin dollarin rajaa, ylittivät vuoden 2021 sotilasmenot kyseisen rajan selvästi. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) 25.4.2022 julkaiseman raportin mukaan vuoden 2021 maailmanlaajuiset sotilasmenot ylsivät 2113 miljardiin dollariin.
Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla.
Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainassa suomalaisilla on sanottu aktivoituneen jonkinlainen jopa geneettinen, uinuva muisto menneestä tragediasta: talvisodasta 1939 Venäjän hyökkäystä vastaan. Pitäisin tätä ennemmin ehdollistumana, mutta ilmiön tarkka olemus ei ole tässä välttämätöntä määrittää. On herätty muistamaan "kansa taisteli" -tyyppistä militaristista kuvastoa. Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun yhtenäinen kansa oli väitetysti yhtenäisempi kuin koskaan, suomalainen aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen teloitettiin rintamalla suomalaisten toimesta?
Antimilitaristien kansainvälinen kattojärjestö War Resisters' International täytti viime vuonna 100 vuotta. Järjestön historiaa käsittelevän juttusarjan viimeisessä osassa käydään läpi WRI:n taival kylmän sodan lopusta tähän päivään.
224 järjestöä vetosi hallituksia ottamaan armeijoiden päästöt mukaan päästörajoitustavoitteisiin marraskuun Glasgow’n ilmastokokouksessa. The Conflict and Environment Observatory (CEOBS) -järjestön vetoomuksessa olivat mukana mm. Amnesty International, Greenpeace, Human Rights Watch sekä lukuisat rauhanjärjestöt.
Antimilitaristi kysyi Mikä meitä vaivaa -podcastin Veikka Lahtiselta ja Pontus Purokurulta, mikä asevelvollisuutta vaivaa. Samalla selvisi muun muassa, kenen valtaa aseilla puolustetaan, sekä miten yhteiskunnan instituutioita muutetaan.
Aluksi teistä: Mikä motivoi teitä aloittamaan Mikä meitä vaivaa -podcastin? Miksi sitä kannattaa kuunnella?
1940-luvun loppu oli War Resisters’ Internationalille erityisen vaikeaa aikaa. Henkiinjääneet rauhanaktivistit palasivat vähitellen näkyviin vankiloista, keskitysleireiltä ja piilopaikoista, joihin heidät oli toisen maailmansodan vuosina pakotettu. Monen huomio oli kuitenkin oman elämän jälleenrakennuksessa pikemminkin kuin nopeassa paluussa aktiiviseen järjestötoimintaan.