Tove Jansson teki sensuurinkin kouriin joutuneita poliittisia pilakuvia GARM-lehteen vuosina 1935–53. Hän oli edelläkävijä ja taistelija naistaiteilijoiden asemassa – eli aikalailla kaikkea muuta kuin pyöreän pehmeä muumiäiti. Kuinka 1900-luvun alun raadolliset maailman tapahtumat vaikuttivat rakastettujen hahmojen syntyyn ja Janssonin poliittiseen tuotantoon?
Länsimaisen yleisön etsiessä tietoa islamista ja muslimeista, kohtaa se usein ryöpyn sekavaa ja usein poliittisesti värittynyttä materiaalia. Väitteet verenhimoisista muhamettilaisista dominoivat oikeiston mediatilaa. Vasemmiston parissa taas harvoin käydään tarkasti ja konkreettisesti läpi islamin pasifistisia elementtejä tai antimilitaristisia suuntauksia, ja omalta osaltaan myös usein ylläpidetään epäakateemisia tai jopa vahingollisia näkökantoja islamista, jossa pahimmillaan vähätellään islamisteja.
Uskonto ja uskonnollisuus jakavat mielipiteitä voimakkaasti. Yhtäältä uskonto voidaan nähdä voimavarana, jonka avulla ihmiset saattavat pyrkiä kohti hyvää ja aiempaa moraalisempaa elämää. Esimerkiksi teologi David Bentley Hart on argumentoinut, että kristinusko tietyssä mielessä keksi ihmisyyden: antiikin maailman julma ja raaka yhteiskunta alkoi pikkuhiljaa inhimillistyä kristinuskon nousun myötä.
Antimilitaristin suuressa uskontodebatissa vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski ja uskonnollisia konflikteja ja uskontojen yhteiskunnallisia vaikutuksia opiskellut uskontotieteen maisteri Matias Uusisilta käsittelevät toisilleen osoitetuin kirjein uskontojen roolia sodan ja rauhan kysymyksissä.
Esa Ylikoski
Hei Matias!
Toimitus pyysi minua debatoimaan kanssasi uskonnon ja sodan suhteesta. Olen uskontokriittinen rauhan ystävä. Suostuin koska uskon keskusteluun ja yhteistyöhön.
”Islam tulee sanasta salam, joka tarkoittaa rauhaa,” kertoo Amel Barhoumi. Amel on nuori musliminainen Espoosta, joka on huomannut median ajavan tietynlaista verenhimoista kuvaa hänen uskonnostaan, mikä ei Barhoumin mielestä voisi olla kauempana todellisuudesta.
Euroopan neuvoston ministerikomitea on kehottanut Turkkia lopettamaan aseistakieltäytyjien syyttämisen sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätösten täytäntöönpanemiseksi. Vuodesta 2006 lähtien EIT on useaan otteeseen ottanut poikkeavan kannan Turkin oikeusjärjestelmän päätöksiin aseistakieltäytyjien kohteluun ja asemaan liittyvissä tapauksissa.
AKL:n ukrainalainen sisarjärjestö Ukrainan pasifistiliike (UPM) arvostelee Ukrainan parlamenttiin tuotua lakiesitystä, jonka katsoo sisältävän "sietämättömiä sotilaallisen diktatuurin elementtejä". Presidentti Volodymyr Zelenskyn lakiesitys nro 3553 sisältää kiristyksiä maan epäsuosittuun asevelvollisuusjärjestelmään. UPM:n mukaan lakiesitys mahdollistaa erittäin ankarat sakot ja vankeusrangaistukset aseistakieltäytyjille ja niille, jotka osoittavat solidaarisuuttaan heille.
Eritrealaiset aktivistit ovat nostaneet kaksi oikeusjuttua liittyen Euroopan unionin rahoittamaan tieprojektiin Eritreassa. Oikeudessa puitavassa tieprojektissa on hyödynnetty Eritrean kansalaispalvelusjärjestelmän kautta hankittua ilmaistyövoimaa.
Koronakriisin ja sen mukanaan tuomien rajoitusten aikana Chilen hallitus on hankkinut lisää mielenosoitusten hallintaan tarkoitettuja varusteita. Uusimpiin hankintoihin kuuluu muunmuassa 14. heinäkuuta Chileen saapunut itävaltalaisen Rosenbauer-yhtiön valmistama 8-vetoinen ja 12000 litraa vetävä vesitykkiauto.
Rosenbauerin päätoimialana on paloturvallisuus, mutta se on tehnyt myös yhteistyötä eri maiden poliisivoimien kanssa jo pitkään. Vuonna 2012 yhtiö myi Chilen poliisille 10 vesitykkiautoa yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla.
Yhdysvallat ilmoitti 24. heinäkuuta aikovansa rikkoa MTCR (Missile Technology Control Regime) -sopimusta, jolla rajoitetaan ohjustekniikan siirtymistä sopijamaista muihin maihin. Ilmoituksensa mukaan Donald Trumpin hallinto tulkitsee nyt sopimusta yksipuolisesti uudelleen edistääkseen miehittämättömien aseistettujen lennokkien vientiä.