Rikosoikeudelliset syytteet aseistakieltäytyjiä vastaan ovat kasvaneet runsaasti Ukrainassa kesällä 2024 annetun syyttäjänviraston ohjeistuksen jälkeen. Tällä hetkellä noin 300 henkilöä on rikostutkinnan kohteena, ja heitä voivat odottaa kolmen-viiden vuoden vankeusrangaistukset. Syytteet perustuvat rikoslain pykälään 336, joka käsittelee asepalveluksesta kieltäytymistä liikekannallepanon aikana.
Suomesta tuli sotilasliitto Naton jäsen 4.4.2023. Tämän lehden mennessä painoon olemme olleet osa sotilasliittoumaa yli vuoden ajan. Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, varsin Nato-kriittinen kansa muutti mieltään lähes yhdessä yössä. Yhtäkkiä sotilaallinen liittoutumattomuus ei ollutkaan enää hyvä idea, ainakaan eri medioiden teettämien mielipidemittausten mukaan. Kansahan ei päässyt tästä liittoutumisesta äänestämään.
15. syyskuuta 2022 ukrainalainen Vitali Vasiliovtsh Alekseienko tuomittiin vuodeksi vankeuteen ”asepalveluksen välttelystä liikekannallepanon aikana.” Alekseienko valitti tuomiostaan pyytäen vapautusta koeajalla. Valitus määrättiin ensin käsiteltäväksi Ivano-Frankivskin hovioikeudessa 17. marraskuuta, mutta käsittely lykättiin sittemmin joulukuulle.
Ukrainan korkein oikeus vapautti aseistakieltäytyjä Vitaly Alekseenkon 25.5.2023 ja määräsi Alekseenkon tuomion välittömään uudelleenkäsittelyyn. Euroopan aseistakieltäytyjien kattojärjestö (EBCO), Kansainvälinen aseistakieltäytyjäliitto (WRI) ja saksalainen ihmisoikeusjärjestö Connection e.V ottavat päätöksen vastaan varautuneen toiveikkaina:
Ukrainalainen asevalmistaja Temerland on tiedottanut kesän aikana kahdesta robotistaan, joita se on toimittanut Ukrainan asevoimille. Gnome-robotti (suom. tonttu) on noin puolimetrinen pieni kärry, joka kantaa konekivääriä. Robottia ohjataan etänä valokuitukaapelin avulla, mikä estää radiohäirintää vaikuttamasta siihen. Robotti on suunniteltu valvonta-, kuljetus- ja tulitukitehtäviin, ja sillä on kahden kilometrin toimintasäde. Valokuitukaapelin katketessa robotti palaa tukikohtaansa.
Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla.
Kansainvälisenä väkivallattomuuden päivänä 2.10. Euroopan aseistakieltäytyjien yhteistyöjärjestö EBCO järjesti solidaarisuusmielenosoituksen ukrainalaisen aseistakieltäytyjän ja journalistin Ruslan Kotsaban puolesta. Mielenosoitus pidettiin Brysselissä Ukrainan EU-lähetystön edustalla, ja sen vaatimus oli Kotsabaan kohdistetun oikeusprosessin keskeyttäminen.
(Transkriptio esitelmästä Kansainvälisen Rauhantoimiston webinaarissa 5.5.2021)
Joukko äärioikeistolaisia mielenosoittajia hyökkäsi tunnetun aseistakieltäytyjän ja rauhanaktivistin Ruslan Kotsaban kimppuun perjantaina 22.1. Hyökkäys tapahtui lähellä Kolomyian kaupungin käräjäoikeustaloa, jossa tämä oli samana päivänä syytettynä armeijan liikekannallepanoa arvostelleen videon julkaisemisesta vuonna 2015.
AKL:n ukrainalainen sisarjärjestö Ukrainan pasifistiliike (UPM) arvostelee Ukrainan parlamenttiin tuotua lakiesitystä, jonka katsoo sisältävän "sietämättömiä sotilaallisen diktatuurin elementtejä". Presidentti Volodymyr Zelenskyn lakiesitys nro 3553 sisältää kiristyksiä maan epäsuosittuun asevelvollisuusjärjestelmään. UPM:n mukaan lakiesitys mahdollistaa erittäin ankarat sakot ja vankeusrangaistukset aseistakieltäytyjille ja niille, jotka osoittavat solidaarisuuttaan heille.