Berliinin hallintotuomioistuin antoi alkuvuodesta kaksi merkittävää päätöstä, joissa myönnettiin toissijainen suojelu venäläisille asepalvelukseen kutsutuille. Päätökset haastavat Berliinin ja Brandenburgin hallinto-oikeuden aiemman, marraskuussa tekemän päätöksen. Päätökset tarjoavat toivoa venäläisille, jotka vastustavat osallistumista Ukrainan sotaan.
Rikosoikeudelliset syytteet aseistakieltäytyjiä vastaan ovat kasvaneet runsaasti Ukrainassa kesällä 2024 annetun syyttäjänviraston ohjeistuksen jälkeen. Tällä hetkellä noin 300 henkilöä on rikostutkinnan kohteena, ja heitä voivat odottaa kolmen-viiden vuoden vankeusrangaistukset. Syytteet perustuvat rikoslain pykälään 336, joka käsittelee asepalveluksesta kieltäytymistä liikekannallepanon aikana.
Liikekannallepanon alettua Venäjältä Suomeen paenneet asevelvolliset ovat alkaneet saada kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja kehotuksia poistua maasta, kertoo Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalistiikan opiskelijoiden ylläpitämä Satakieli-verkkomedia. Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen edunvalvontapäällikkö Artem Klyga vahvistaa tiedon.
Helsingin katukuvassa näkyi heinäkuussa vastamainoskampanja, joka vaati turvapaikkaa aseistakieltäytyjille Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
"Olemme parhaillaan Helsingissä verkostoitumassa Itämeren alueen antimilitaristien kanssa", kommentoi toimintaryhmän (AfKj!) tiedottaja Roderich Supersonnenwetter tiedotusvälineille kampanjan lanseerauksen jälkeisenä päivänä 12.7.
Suomesta tuli sotilasliitto Naton jäsen 4.4.2023. Tämän lehden mennessä painoon olemme olleet osa sotilasliittoumaa yli vuoden ajan. Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, varsin Nato-kriittinen kansa muutti mieltään lähes yhdessä yössä. Yhtäkkiä sotilaallinen liittoutumattomuus ei ollutkaan enää hyvä idea, ainakaan eri medioiden teettämien mielipidemittausten mukaan. Kansahan ei päässyt tästä liittoutumisesta äänestämään.
Venäläinen taiteilija Sasha Skochilenko on tuomittu seitsemän vuoden vankeuteen viiden sodanvastaisen taideteoksen julkisesta levittämisestä. Taideteokset toteutettiin liimaamalla sodanvastaisia tietoja kaupassa myytävien tuotteiden hintalappujen päälle. Asiasta tiedotti Venäjän aseistakieltäytyjien liike, jota Venäjän hallinto pitää ulkomaisena agenttina.
23.6.2023 Venäjän oikeusministeriö julkisti päätöksen, jonka mukaan Venäjän aseistakieltäytyjien liike on virallisesti ”vieraan vallan agentti”. Sisäisesti Venäjän sotatoimista tiedottavaa ja aseistakieltäytyjiä neuvovaa järjestöä syytetään väärän tiedon levittämisestä sekä sotatoimien häiritsemisestä. Venäjän tämänhetkisestä ilmapiiristä johtuen päätös ei ole yllättävä, sillä jo pelkästään sodasta puhuminen poliittisesti epäkorrektein termein voi johtaa vastaavanlaiseen päätökseen.
Julkisessa keskustelussa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa esitetään usein idän ja lännen yhteenottona. Myös Suomen hakeutumista sotilasliitto NATOn jäseneksi on perusteltu sillä, että Suomen paikka on länsimaana länsimaiden joukossa. Mutta kuinka mairittelevaa kuuluminen Länteen itse asiassa on?
Raja railona aukeaa,
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä.
Euroopan parlamentissa järjestettiin 2.3.2023 julkinen kuuleminen, jonka teemana oli ”Aseistakieltäytyminen ihmisoikeutena erityisesti Venäjän aseistakieltäytyjien osalta”. Kuulemisen järjesti parlamentin ihmisoikeusasioita käsittelevä alakomitea, jonka puheenjohtajana toimii Udo Bullmann, ja siihen osallistuivat muiden muassa Venäjän aseistakieltäytyjien liikkeen Alexander Belik sekä Euroopan aseistakieltäytyjien yhteistyöjärjestö EBCO:n varapuheenjohtaja Sam Biesemans.
Suomen hallituksen päätöksellä ja kaikkien eduskuntapuoluei- den siunauksella osa Suomen itärajasta aiotaan sulkea aidalla, jolla ei edes teeskennellä olevan sotilaallista merkitystä. Miksi se siis rakennetaan?