Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla.
Anna Politkovskajan Toinen Tshetshenian sota on yksi hirveimmistä kirjoista, minkä olen koskaan lukenut. Silti se on äärimmäisen tärkeä, varsinkin jos haluaa tietää totuuden tuosta äärimmäisen kyynisestä sodasta ei-niinkään-kaukaisessa Tshetsheniassa, joka on lopulta suurinpiirtein yhtä kaukana Helsingistä kuin Etelä-Ranskan Marseille.
(Transkriptio esitelmästä Kansainvälisen Rauhantoimiston webinaarissa 5.5.2021)
Jessikka Aro:
Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta.
Johnny Kniga Kustannus.
2019.
453 sivua.
Toimittaja Jessikka Aron Putinin trollit kuuluu viime vuoden eniten keskustelua herättäneisiin suomalaisiin tietokirjoihin. Kirjan kiinnostavuudesta kertoo jotain jo se, että tätä arvostelua kirjoitettaessa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoverkostossa kirjasta on tehty varauksia yhteensä 1217 kappaletta.
Venäjällä vietetään helmikuisin sotilaallisista juhlamenoistaan tunnettua isänmaan puolustajan päivää. Myös pietarilaisten performanssitaiteilijoiden joukko osallistui juhliin. Antimilitaristi julkaisee ryhmän lehdistötiedotteen.
Ukrainan konflikti ja Krimin miehitys vuonna 2014 aiheuttivat Venäjällä antimilitarististen performanssien sarjan. Performansseihin osallistuneiden taiteilijoiden haastattelututkimus osoittaa, että vaikka performanssien saama vastaanotto ei ollut pelkästään positiivista, niillä oli tärkeä merkitys monille taiteilijoille itselleen konfliktin aiheuttamien tunteiden käsittelemisen kannalta.
Annika Rauhalan videoteokset Jouha ja Viesti Venäjälle herättivät huomiota ja voimakkaita tunteita kaksilla edellisillä Art Fair Suomi -nykytaidefestivaaleilla. Tässä artikkelissa taiteilija esittelee teoksensa, jotka tarkasti kartoittavat vallan ja väkivallan teemoja.
Vuonna 2018 Suomessa järjestetyn Baltic Glory -rauhanharjoituksen osallistujien joukossa oli kuva- ja esitystaiteilijoita. Kontaktien luomisen kautta taidetta nähdään ja kuullaan myös tämän vuoden rauhanharjoituksessa. Taiteilijat Elizaveta Savolainen ja Alexandra Orlova vierailivat huhtikuussa Helsingissä Feministisen sarjakuvan residenssissä sekä kertoivat politiikkaan ja antimilitarismiin liittyvästä taiteestaan Rauhanasemalla 16.4. Puhetta performanssista- keskustelussa.
Joulukuun 1. päivänä 2018 vietettiin kansainvälistä rauhanvankipäivää. AKL:n aktiivit järjestivät yhdessä venäläisten antimilitaristien kanssa solidaarisuusaktion ihmisoikeusaktivisti Konstantin Golavan puolesta, joka on asetettu syytteeseen sodanvastaisesta toiminnastaan Venäjällä. Tukea osoitettiin Venäjän suurlähetystön edessä Helsingissä kyltein, joissa muistutettiin, ettei rauhanaktivismi ole ekstremismiä ja vaadittiin Golavan jättämistä rauhaan.