ilmastonmuutos

Synnyin vuoden 1990 alussa tähän maailmaan. Tuolloin ilmakehän keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus oli noin 354 partikkelia per miljoona partikkelia (ppm). Tämän jälkeen on tapahtunut monenlaista. Persianlahden sota Irakin ja Yhdysvaltojen johtaman monikansallisen liittouman välillä. Jugoslavian hajoamissodat pitkälti koko 1990-luvun ajan. Sierra Leonen sisällissota muun muassa Iso-Britannian kera. Algerian sisällissota. Somalian sota. Sodat ja konfliktit Etiopiassa, Ugandassa ja Kongossa. Venäjän sotatoimet Tshetsheniassa.

Kolme Elokapina-liikkeen aktivistia on toista viikkoa nälkälakossa protestoidakseen Suomen ilmastopolitiikkaa vastaan. 10.8. alkanut protesti tapahtuu Kansalaistorilla Helsingin keskustassa, ja nälkälakon tueksi järjestetään runsaasti erilaisia ilmasto- ja ympäristötapahtumia.

Tampereen Elokapina sulki tien Lahdenperänkadun Shell-huoltoasemalle ennen puoltapäivää perjantaina 31.1.2020 Tampereella. Väkivallaton ja rauhanomainen mielenilmaus oli osa kansainvälistä Shellin vastaista toimintaviikkoa . ”En voi vain katsoa sivusta, kuinka Shell yhdessä muiden suuryritysten kanssa jatkaa planeettamme tuhoamista. Me olemme keskellä ympäristö- ja ilmastokatastrofia, joka on vain pahenemaan päin.

Isossa-Britanniassa perustettiin lokakuussa 2018 uusi ympäristöryhmä nimeltä Extinction Rebellion (lyhennetään XR), joka laajeni nopeasti maailmanlaajuiseksi liikkeeksi 50 maahan. Kesäkuuhun 2019 mennessä XR:lle on perustettu yli 340 paikallisryhmää, jotka ulottuvat Kiinasta Yhdysvaltoihin. Suomessa XR perustettiin marraskuussa 2018 ja liike alkoi käyttää kotoperäisempää nimeä Elokapina. Suomen Elokapinan koordinaattori Tuulia Reponen kertoi Antimilitaristille mistä uudessa ympäristöliikkeessä on kysymys.

AKL:n vuodesta 2017 toimineessa Siviilien puolustus -opintopiirissä vieraili  14.11. puhumassa Juha Penttilä. Hän oli lokakuussa 2018 mukana saksalaisen Ende Gelände -toimintaryhmän aktiossa Reininmaan Nordhein Westfalenin Saksan toiseksi suurimman voimayhtiön RWE:n hiililouhinta-alueella. 5 000–6 000 aktivistia pysäytti alueelle kulkevan junaliikenteen 22–24 tunniksi.

NICK BUXTON JA BEN HAYES (TOIM.): ILMASTONMUUTOKSEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT – SOTATEOLLISUUS JA SUURYHTIÖT MUOVAAVAT LÄMPENEVÄÄ EPÄTASA-ARVON MAAILMAA.  LIKE 2016. 399 SIVUA.

Jos uhka ihmiskunnan ja monen muun lajin sukupuutosta ei riitä vakuuttamaan rauhanaktivistia siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on myös rauhanliikkeen asia, kannattaa huomata, että ilmastonmuutos aiheuttaa myös sotia ja aseellisia konflikteja. Antimilitaristi haastatteli aiheesta emeritusprofessori Jyrki Käköstä.
 

Fossiilisten varojen säästeliäs käyttö ja uusiutuviin energialahteisiin perustuvien vaihtoehtojen kehittäminen on välttämätöntä ja järkevää joka tapauksessa. Se on järkevää uskoipa ilmastonmuutoksen uhkakuviin tai ei. Fossiiliset varannot ovat joka tapauksessa loppumassa ja on rakennettava post-fossiilinen tuotanto ja kulutusjärjestelmä, teknologiat ja infrat. Iso duuni ja siihen tarvittaisiin paljon resursseja. Pelkillä ilmastoveroilla ei uutta maailmaan vanhan tilalle rakenneta. Mistä resurssit?

Militarismin aiheuttamista ympäristötuhoista vaietaan.  Siksi ympäristöliikkeen ja rauhanliikkeen välillä tarvitaan liittolaisuutta.

Termi militarismi voi viitata monenlaisiin asioihin. Suoran sodankäynnin ohella militarismia on myös aseellinen toimeliaisuus rauhan aikana. Myöskään militarismin aiheuttamissa ympäristötuhoissa ei ole kysymys vain varsinaisen sodankäynnin aiheuttamista ympäristötuhoista,vaan jatkuvasta, suuren mittaluokan ympäristön turmelemisesta.