Maaseudun tulevaisuus on Suomen toiseksi luetuin päivälehti. Minun, Kalevi Kapinaisen, päiväni ovat myös luetut.
Toivon, että tulevaisuudessa meillä on lentäviä autoja tai teleportteja, jotta voin suksia helvettiin täältä. En halua olla osa sellaista maailmaa, jota lepakonsyöjät, energiakriisit ja verenhimoiset perkeleet pieksevät alinomaa. Nämä ovat kuitenkin vain pieniä pelon murusia siihen verrattuna, mikä yhteiskuntamme vakavin uhka on.
Ihmiset pelkäävät sähkön loppuvan kesken, mikä johtaa lopulta siihen, että sähköä aletaan säästää yhdessä. Taloyhtiöiden hallitukset ja asukastoimikunnat perustavat yhteisiä sosiaalisen median ryhmiä, jossa jaetaan sähkölaitteiden käyttövuoroja osakeperusteisesti. Westend kierrättää vihdoin-ryhmässä jaetaan vinkkejä siitä, kuinka jokainen westendiläinen voi perustaa oman voittoa tavoittelemattoman järjestön, jonne voidaan palkata siviilipalvelusvelvollisia, jotka polkevat kuntopyörää, jotta Tesla lähtisi aamulla käyntiin. Ihmiskunta muuttuu sähkönsäästökoneistoksi.
Jos synergiakriisin johdosta kukaan ei käytä enää sähköä, yhteiskunta joutuu kehittämään uusia työtehtäviä ja ammattinimikkeitä – sähkönukkuja, epäsähköinsinööri ja sähkötakanviilentäjä. Tämän johdosta sähkövalvojat, sähköinsinöörit ja sähkötakanlämmittäjät ryhtyvät yhteiseen lakkoon, mikä voi herättää yleistä protestimielialaa. Protestit voivat muuttua väkivaltaisiksi, kaikkialla vallitsee täysi kaaos, elämästä tulee vaarallista. Lopulta jokainen on toisensa vihollinen kuolemaan asti.
Parhaiten synergiakriisin voi välttää käyttämällä sähköä ja olemalla itsekäs. Älä siis jaa omastasi muille, vaan ota röyhkeästi itsellesi siviilipalvelusvelvollisesti polkema sähkö. Olet sen ansainnut.
TEKSTI: KALEVI KAPINAINEN
