Fossiilisten varojen säästeliäs käyttö ja uusiutuviin energialahteisiin perustuvien vaihtoehtojen kehittäminen on välttämätöntä ja järkevää joka tapauksessa. Se on järkevää uskoipa ilmastonmuutoksen uhkakuviin tai ei. Fossiiliset varannot ovat joka tapauksessa loppumassa ja on rakennettava post-fossiilinen tuotanto ja kulutusjärjestelmä, teknologiat ja infrat. Iso duuni ja siihen tarvittaisiin paljon resursseja. Pelkillä ilmastoveroilla ei uutta maailmaan vanhan tilalle rakenneta. Mistä resurssit?
Näin laajamittaisten koko Pohjolan alueella tapahtuvien Naton laajennettujen sotaharjoitusten alla, katseet voisivat kääntyä militarismiin, asevarusteluun. Asevarustelun taustalla kaikkialla ovat juuri fossiiliset varannot. Pohjolan nopea militarisointi on aseellista kamppailua pohjoisista öljy- ja kaasuvaroista samoin kuin Lähi-idän loputon sotiminen. Kyse on öljystä.
Paradoksi on huikea. Kun maailman tieteelliset ja taloudelliset resurssit tarvittaisiin öljynjälkeisen talouden rakentamiseen, maailma on suistunut sotien ja varustelun tielle jäljelläolevien fossiilisten varojen hallinnasta ja hyödyntämisestä.
Nyt tarvittaisiin enemmän kuin koskaan sitä Urho Kekkosen kehittämää rauhan ja aseistariisunnan politiikkaa joka teki Suomesta vähäksi aikaa kansainvälisen aloitteen tekijän ja vaikuttajan.
Löytyisikö vielä sitä henkeä nousemaan asevarustelua ja sotaharjoituksia vastaan ja vaatimaan Suomea oikeaksi edelläkävijäksi.
Jos emme hankkisikaan miljardeilla hävittäjiä vaan suuntaisimme sen rahan öljyn jälkeisen teknologian ja talouden kehittämiseen?
Suomi nousisi muutoksen johtotähdeksi, esimerkiksi kaikille maille rauhan ja tulevaisuuden rakentajana.
Kuinka tällainen käänne tässä maassa sotatorvien soidessa voitaisiin saada aikaan?
HANNU HYTÖNEN
Kuva: Wikimedia Commons
