NICK BUXTON JA BEN HAYES (TOIM.): ILMASTONMUUTOKSEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT – SOTATEOLLISUUS JA SUURYHTIÖT MUOVAAVAT LÄMPENEVÄÄ EPÄTASA-ARVON MAAILMAA. LIKE 2016. 399 SIVUA.
Jos uhka ihmiskunnan ja monen muun lajin sukupuutosta ei riitä vakuuttamaan rauhanaktivistia siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on myös rauhanliikkeen asia, kannattaa huomata, että ilmastonmuutos aiheuttaa myös sotia ja aseellisia konflikteja. Antimilitaristi haastatteli aiheesta emeritusprofessori Jyrki Käköstä.
Fossiilisten varojen säästeliäs käyttö ja uusiutuviin energialahteisiin perustuvien vaihtoehtojen kehittäminen on välttämätöntä ja järkevää joka tapauksessa. Se on järkevää uskoipa ilmastonmuutoksen uhkakuviin tai ei. Fossiiliset varannot ovat joka tapauksessa loppumassa ja on rakennettava post-fossiilinen tuotanto ja kulutusjärjestelmä, teknologiat ja infrat. Iso duuni ja siihen tarvittaisiin paljon resursseja. Pelkillä ilmastoveroilla ei uutta maailmaan vanhan tilalle rakenneta. Mistä resurssit?
Militarismin aiheuttamista ympäristötuhoista vaietaan. Siksi ympäristöliikkeen ja rauhanliikkeen välillä tarvitaan liittolaisuutta.
Termi militarismi voi viitata monenlaisiin asioihin. Suoran sodankäynnin ohella militarismia on myös aseellinen toimeliaisuus rauhan aikana. Myöskään militarismin aiheuttamissa ympäristötuhoissa ei ole kysymys vain varsinaisen sodankäynnin aiheuttamista ympäristötuhoista,vaan jatkuvasta, suuren mittaluokan ympäristön turmelemisesta.
Armeijoihin, asevarusteluun ja sotimiseen kiinnitetään ilmastonmuutoksen torjunnassa harvemmin huomiota. Pelkästään armeijoiden ylläpito ja varustelu aiheuttaa kuitenkin kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä noin 10 prosenttia. Mittavia päästöjä aiheutuu myös itse sotimisesta, vaikka siitä ei ole saatavilla luotettavia arvioita. Tässä kirjoituksessa teen selkoa myös sotimisen erilaisista ympäristörasituksista.
Ultra Bra -yhtyeen kappaleessa Kahdeksanvuotiaana 1970-luvulla syntynyt sanoittaja Anni Sinnemäki kuvaa lasta, joka tietää maailman tuhoutuvan suurvaltojen kaksintaistelussa. Meistä 1990- tai 2000-luvulla syntyneistä eli aktiivisimmassa asevelvollisuudesta kieltäytymisiässä olevista harva lienee pelännyt lapsuudessaan ydinsotaa. Sen sijaan opimme ala-asteella, että on olemassa kasvihuoneilmiö ja että sen kiihtyminen uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa.