Tampereen YK-yhdistys TAYK ry järjesti kansainvälisenä rauhanpäivänä 21. syyskuuta 2023 seminaarin Tampereen yliopiston keskustakampuksen tiloissa. Tämän vuoden teema oli “Ilmastonmuutoksen vaikutus rauhaan ja turvallisuuteen”. Puhujina olivat Marja Helena Sivonen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Tarja Väyrynen Tampere Peace Research Institutesta (TAPRI) ja Annika Kettunen Tampereen kaupungin Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksiköstä.
Marja Helena Sivonen käsitteli esityksessään ilmastoturvallisuuden ja hiilineutraaliin energiaan siirtymisten keskinäistä riippuvuutta. Hän taustoitti esitystään historiallisin esimerkein energian ja turvallisuuden suhteesta maailmansodista ja 1970-luvun öljykriisistä aina Ukrainan sotaan. Energiakysymykset pitäisi mieltää turvallisuuskäsityksen osana ja energiaturvallisuus käsittelee sellaisia kysymyksiä, kuten “Miten turvaamme yhteiskuntamme energiankulutuksen ja muutosten suhteen”. Turvallisuuskysymyksiä energialähteiden muutoksessa ovat muun muassa materiaalien saatavuus ja hinta sekä valtioiden valtasuhteissa tapahtuvat muutokset ja miten enimmäkseen fossiilisten polttoaineiden tuotantoon nojaavat valtiot reagoivat valtansa kaventumiseen. Sivonen kuitenkin muistuttaa, että ilmastolinjausten täytyy edistää globaalia oikeudenmukaisuutta ja nyt negatiiviset lieveilmiöt eivät jakaudu tasaisesti: esimerkiksi tuulivoimalat ovat häirinneet saamelaisten elinkeinoa Norjassa.
Tarja Väyrynen esitteli feministisen perspektiivin tuomisesta ilmastokriisistä ja rauhasta keskusteluun. Ilmastokriisin sukupuolitetut seuraukset ovat enimmäkseen ohitettu aihe kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa sekä rauhan- ja konfliktintutkimuksessa. Feministinen ote kuitenkin toisi näkymättömän väkivallan muotoja paremmin esiin, kun perinteisesti on keskitytty fyysisen väkivallan tarkasteluun. Kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa ollaan keskitytty ilmastonmuutoksen riskeistä puhuttaessa lähinnä valtiotason riskeihin. Jotkut ihmisryhmät ovat haavoittuvaisempia ilmastonmuutokselle kuin toiset: esimerkiksi YK:n datan mukaan 80 % ihmisistä, jotka joutuvat muuttamaan ilmastonmuutoksen vuoksi, ovat naisia. Silti naiset ovat vahvasti aliedustettuja ilmastoneuvotteluissa. Konfliktin ja väkivallan käsite pitäisi laajentaa sisältämään ilmaston aiheuttama väkivalta. Feministisen rauhantutkimuksen vahvuus on se, että se osaa käsitellä monimutkaisia historiallisia ja poliittisia tekijöitä, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen.
Lopuksi oli Annika Kettusen esitelmä Tampereen kaupungin näkökulmasta aiheeseen. Hän työssään muun muassa suunnittelee tapoja valmistautua ilmastonmuutoksen sääilmiöihin. Jotkut tahot, kuten ihmiset, ekosysteemit ja infrastruktuurit, voivat olla haavoittuvaisempia ilmastonmuutokselle, kuten Väyrynenkin esitelmässään mainitsi. Kaupungin toimina on muun muassa viheralueiden lisääminen esimerkiksi lisäämällä rakennusten katoille kasveja ja puulajeja monipuolistamalla sekä vedenpoiston ja maankäytön hallinnointi. On jo toteutettu esimerkiksi vedenpoiston parantamista muun muassa viheralueita lisäämällä. Päätökset perustuvat tutkimukseen, kuten haavoittuvaisuusanalyysiin. Tämä melko tuore metodi koostuu muun muassa asiantuntijahaastatteluista ja haavoittuvaisten ihmisten itse osallistumista workshopeista. Suunnitelman nykyiset tavoitteet on jo saavutettu, joten uusi päivitetty suunnitelma julkaistaan kesällä 2024. Kettunen myös muistutti, että riskivarautumisessa ilmastonmuutos on vain yksi osa.
Teksti: Myungjin Moon, Matias Kaskiluoto
