Nato

Suomesta tuli sotilasliitto Naton jäsen 4.4.2023. Tämän lehden mennessä painoon olemme olleet osa sotilasliittoumaa yli vuoden ajan. Venäjän aloitettua laajan hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, varsin Nato-kriittinen kansa muutti mieltään lähes yhdessä yössä. Yhtäkkiä sotilaallinen liittoutumattomuus ei ollutkaan enää hyvä idea, ainakaan eri medioiden teettämien mielipidemittausten mukaan. Kansahan ei päässyt tästä liittoutumisesta äänestämään.

Suomeen tuskin koskaan sijoitetaan Natoon tukikohtaa. Nato-jäsenyys ei velvoita Suomea myöskään hyväksymään vieraan vallan tukikohtia alueelleen. Sen sijaan Yhdysvaltojen tukikohtia ollaan maahamme kovasti tuomassa. Suomi on neuvottelut USA:n kanssa kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta (DCA), joka mahdollistaisi Yhdysvaltojen joukkojen liikkumisen Suomen alueella, aseiden varastoinnin ja jossain muodossa tukikohtien perustamisen. Sopimus on käytännössä valmis, ja se tulee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn.

Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi Venäjän hyökkäyksen jälkeen räjähdysmäisesti. Miten shokkidoktriinin käsite auttaa meitä ymmärtämään muutosta, ja minkälaiseen valoon tämä analyysi asettaa antimilitaristisen rauhanliikkeen?

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, ja toukokuussa Suomi ja Ruotsi hakivat Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Helsingin Sanomien kyselyiden mukaan Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi noin 28 prosentista 73 prosenttiin vuoden 2022 tammikuun ja toukokuun välissä.

Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä Nato -jäsenhakemukset tänä keväänä reaktiona Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa. Vielä vuosi sitten tämä olisi tuntunut mahdottomalta, vähintäänkin kaukaiselta.

Nopeasti tehtyä päätöstä perusteltiin tarpeella lisätä turvallisuuden tuntua epävakaassa tilanteessa. Myös monet Natoa vastustaneet muuttivat äkkiseltään kantaansa yllättäen pelottavassa globaalissa ilmapiirissä.